Päiväkirja 2006

****

****

****

Terveisiä kaikille sisaruksille sekä Ada-äidille ja isä Pösölle!

Kiitos Tarjalle ja Timolle tästä mahtavasta pakkauksesta!. Duo on elämäni koira, kiitos! :)

****

Ensimmäisen radan oli suunnitellut Risto Ojanperä. Itse en ole koskaan aikaisemmin käynyt ko. herran radoilla. Rata oli pitkästä aikaan todella vaativa 3-luokkien rata. En tiedä tuntuiko muista siltä vai johtuiko tämä ainoastaan meidän treenin puutteesta?. Koko rata oli tiukkaa vääntöä ja koiran piti koko ajan olla hanskassa. Yhtään ns. helpottavaa suoraa missä koira saisi päästellä höyryjään ei radalla ollut. Pihalla ei lämmittelyesteitä ollut joten radalle mentiin suoraan. Itse halli oli todella ahdas. Lähtö ja maali aluetta ei oltu erotettu toisistaan kuin maassa olevalla kehänauhalla. Tämä toi ylimääräisiä murheita Bellan kanssa. Bella kun ei kestä jos yleisö on noin lähellä. Bella starttasi radalle ensimmäisten joukossa. Rata sujui oikein mallikkaasti ja kaikki vaikeat kohdat selvittiin oikein mallikelpoisesti. Ainoat virheet tulivat jälleen kepeillä :o Minun pitäisi muistaa, että kyseessä on Bella eikä Duo... Lähdin jälleen irtoamaan liian aikaisin kepeiltä ja odottamaan koiraa keppien päähän. Bella jätti toiseksi viimeisen kepin välin pujottelematta, argh!. No menin palauttamaan koiraa kepeille ja Bella aloitti toisesta välistä kepit... Taas uudelleen alusta. Loppurata sujuikin sitten mallikkaasti ja kaikki kontaktit otettiin mallikkaasti. Tulokseksi radalta 10 virhettä molemmat kepeiltä, sekä hieman yliaikaa korjauksien vuoksi. Tosin tuomarinsihteeri oli merkannut vain yhden virheen kepeiltä ja pistänyt toiset vitosen yliajaksi :o Duon rataa jännitin kuin heikkopäinen. Neiti itse oli jälleen kuin viilipytty. Alku rata sujui Duon kanssa ihan hyvin eikä alkupään pahoja ansoja edes katsottu. Putken jälkeen tippui rima kun itse olin hieman liian vikkelä: käytännössä olin liian edellä. Lopullinen hylkäävä virhe tuli kun Duo tuli putkesta ja suoritti vinosti edessä olevan hypyn vaikka olisi pitänyt tulla takaisin päin. No tästä virheestä en voi syyttää kuin itseäni: en sanonut koiralle yhtään mitään. Käytännössä oli jo muutenkin aivan sama sillä radalta oli jo vitonen alla.

Hyppyradalla tuomarina oli Risse Koponen. Koposen suunnittelema hyppis olikin todella vauhdikas ;) Ainoat hankalat kohdat oli kepeille vienti ja keppien jälkeen olevalle hypylle vienti. Varsinkin hyppyradalla päätäni vaivasi hirveästi se, että Bella ja Duo on niin erilaisia ohjattavia. Se mikä oli Duolle selvää ei välttämättä olisi Bellalle. Lisäksi Bellan kanssa isompaa päänvaivaa aiheutti jälleen lähtö jossa ihmiset olivat aivan vieressä katsomassa. Bella starttasi koiristani jälleen ensimmäisenä. Matkaan lähdettiin jälleen samaan aikaan. Näin Bella ei tuntisi oloaan turvattomaksi lähtöalueella. Rata sujui varsin mallikkaasti tuttuun tyyliin hieman ennen radan puoli väliä Bella sai dieselmoottorinsa käyntiin. Kepeille vein niin varman reitin kautta, että huhhhuh... Tällä kertaa kepit suoritettiin loppuun asti. Keppien jälkeen olevalle hypylle löydettiin  hyvin ja tämän jälkeen oli enää muutama este maaliin. Maaliin tultiin tuloksella nolla :) Hyvä Bella!. Duo starttasi luokan viimeisten joukossa. Eroa Bellaan oli jopa 20 koiraa :o Duo oli hieman kuumana, mutta sisälle halliin tullessa neiti oli jälleen viileä kuin viilipytty. Tuolla koiralla on kyllä mahtava kisahermot. Duo jäi todella nätisti parin esteen taakse istumaan. Alkurata meni aivan nappiin en keksi yhtäkään kohtaa ennen keppejä mistä olisimme saaneet aikaa pois. Duon vein kepeille sen varmemman tavan kautta. Peruutin hypyn ja kiepautin koiran edestäni kepeille. Aikaa paloi aivan älyttömän paljon samoin keppien jälkeen olevalle hypylle joka hypättiin edestä ja sen jälkeen kierrettiin seuraavalle esteelle. Näissä tumpuloinneissa kului varmasti ainakin 4 sekunttia aivan turhaan varmisteluun. Maaliin tultiin myös Duon kanssa tuloksella nolla! :) Hyvä Dee!

Yhteenvetoa: Vuoden viimeisiä kisoja ei olisi voinut paremmin lopettaa: molemmille tytöille nollat viimeiseltä hyppyradalta. Tosin hieman jäi harmittamaan Duon kanssa tehty varmistelu sillä sijoitumme "vasta" sijalle 6. Häviten voittajalle lähes neljä sekunttia. Tosin voin taata jos olisin yhtään luottanut itseeni ja lähettänyt koiran kepeille olisimme varmasti olleet 3. parhaan joukossa. Miksi sitä ei luota itseensä?. Duo on todella hyvä etsimään keppejä, mutta silti pitää aina mukamas varmistella. Koira on hyvä, mutta itse jännitän aivan turhaan... Osaksi syytän kyllä myös harjoittelu mahdollisuuksien puutetta. Talvitreeni paikkamme on aivan surkea. Ainoa treenikerta 2 viikon Tsaun kisojen jälkeen oli yhdet epäviralliset Turussa. Näillä eväillä me treenataan :o Joten saan kyllä olla tyytyväinen koiriini ja lähinnä itseeni... Hyppyradan nollien ansioista meiltä puuttuu enää MM-karsinnoista yksi nolla. SM-nolliin tuo hypäri nolla ei vaikuttanut sillä meillä on hypäri nollat jo kasassa. Vielä pitäisi ensi kesäkuuhun mennessä saada yksi nolla tavalliselta radalta. Sitten molemmat tytöt pääsevät sekä SM- ja MM-karsintoihin. Ei hassumpi tilanne... Nyt jäämme kisatauolle. Kisatauko jatkuu Duon osalta (toivottavasti) huhtikuun loppuun asti ja Bellan osalta varmaankin helmikuuhun asti. Jospa neiti Duo malttaisi nyt ruveta tekemään sitä juoksuaan...? ;)

****

****

Duo ja Aku

****

Tuomari oli suunnitellut mielestäni todella vaikean avoimen radan. Rata oli huomattavasti vaikeampi kuin normaalit 3-luokan radat. Bella starttasi ensimmäisenä ja teki tasaisen radan. Vauhti oli aavistuksen poissa, mutta pääsimme kevyesti ihanneaikaan. Duo olikin sitten hieman kierroksilla. Kyllä huomasi, että neiti ei esteitä ollut nähnyt sunnuntain Tsaun kisojen jälkeen. Aan alastulolta Duo lähti ilman lupaa ja sujautti itsensä putkeen... Otin aan uudelleen ja Duosta oikein huomasi kuinka neiti oli aivan ihmeissään: miten sä noin voit tehdä kisoissa. Tällä kertaa Duo jäi nätisti aan alastulolle ja tällä kertaa jopa odotti käskyä. Loppurata sujui muuten ihan mallikkaasti. Puomin kontaktikin onnistui ihan hyvin. Loppu tuloksissa ainoastaan 2 sai tuloksen ko. radalta (yht. 12 hylkäystä) ja Bella voitti medi luokan ainoalla nollalla. Hyvä Bella!.

Mitä opimme tällä kertaa?. Muista ottaa hihnat mukaan tai laita varahihnat autoon jotka myös aina olisivat siellä...

****

Duon epäonnea ja onnea Tsaun kisoissa 19.11.06

Ensimmäinen rata oli Anne Saviojan rata. Alussa oli kaksi hyppyä ja siitä mentiin putkeen väärään päähän. putkesta oli kaksi hyppyä ja kepeille. Keppi kulma oli aika paha suuren nopeuden vuoksi. Kepeiltä jatkettiin matkaa putkeen ja sieltä taas hypylle ja toiselle hypylle takaa kiertäen kolmas hyppy tämän jälkeen mentiin aalle. Aan alla kutsuvasti putki. Aalta putken vasempaan päähän pari hyppyä, puomi, rengas ja hyppy muurin kautta putkeen (Aan alla olevaan) sieltä viimeinen hyppy. Olin jo ennen rataan tutustumista kehitellyt itselleni hyvän ohjaussuunnitelman ja se myös piti hyvin. Ainut mitä ihmettelin oli viimeinen maalihyppy joka sijaitsi todella lähellä kehänauhaa (kehänauhan takana heti yleisö) valehtelematta kehänauhalle oli alle 2m. Duo starttasi ensimmäisenä, harvoin tulee tämän kaltaista rataa tehtyä... Aivan mahtava rata viimeisille esteille asti. Putkeen jälkeen oli ainoastaan yksi hyppy jäljellä. Hieman mielessäni jo hurrasin hyvää nollaa. Viimeinen hyppy, minun oli pakko tehdä pieni sivuttaissuuntainen liike koska olisi muuten juossut suoraan kehänauhaa ja yleisöä päin. Samalla Duo tiputti viimeisen riman!! Samperi kun ketutti... Jos se kehä nauha olisi ollut edes vähän kauempana ei tuollaista pudotusta olisi tullut. Duo on niin kuuma maaliin tulleessaan, että tarvitsee kyllä tilaa ympärilleen. Noh, ehkäpä Savioja otti tästä esimerkkiä: muutti aan alla olevaa putkea ja vaihtoi viimeisen hypyn paikkaa. Bellan radalle ei ollut mitään mielenkiintoa mennä. Ohjaus oli löysää ja otti niin kovaa kupoliin Duon nollan ja sijoituksen livahtaminen nenän alta. Bella jätti keppien viimeisen välin pujottelematta. Oma liike pysähtyi ja Bella päätti lopettaa kepit kesken. Otin Bellan kanssa kepit kokonaan alusta sillä en jaksanut ruveta korjaamaan yhtä väliä. Tulokseksi tuli viisi ja pääsimme juuri ja juuri ihanneaikaan keppien korjauksesta huolimatta. Bellan radassa positiivista oli todella hyvät kontaktit.

Ennen toista rataa yritin kirjaimellisesti koota itseäni. Mieli oli kyllä aivan maassa. Teki suorastaan mieli laittaa nappikset seinälle roikkumaan ja lähteä kotiin. Ihminen on kyllä kummallinen olento sillä hetken kuluttua tivasin jo päässäni: ja perkules kyllä me vielä Duon kanssa näytetään!. Samalla hetkellä päähän kasvoi pirun sarvet...

Toisella radalla tuomarina oli Harri Huittinen. Huittinen oli kehitellyt varsin mukavan juoksu radan jossa oli muutama ansa kohta. Duon vuoro tuli aivan hirveän äkkiä. Olin vielä ulkona kävelemässä kun kuulin, että meidän vuoro olisi seuraavaksi. Hirmuista vauhtia lähtöalueelle ja Duo pannasta irti. Jätin Duon kahden hypyn taakse otin vastaan ja heitin kolmannelle hypylle ja valssasin. Käsky neljännelle hypylle ja takaa kiertäen viidennelle hypylle. Sitten seurasi paha paikka: hyppy takaa kierrä muuri ja putkeen. Hypyn ja muurin takana oli u-putki. Jonka oikeaan päähän piti mennä muurin jälkeen. Tämä kohta sujui Duon kanssa kuin unelma: Duo hyppäsi hypyn ja lähti heti kääntymään pienellä kaarroksella muurille. Duo ei edes vilkaissut putkea (aika hyvin putkihullulta...) Putkeen meno oli todella hyvä: otin Duon muurilta "syliin" ja käänsi putkeen. Putkelta matkaa jatkettiin suoraan hypylle josta oikealle hypylle takaa kiertäen. Takaa kierrossa tuli aavistuksen liian pitkä. Hypyn jälkeen mentiin muurille putkeen ja sieltä puomille. Duo otti hienosti puomin kontaktin ja käännyimme taaksepäin kepeille. Kepeille vienti ei mennyt aivan nappiin taisin hetkeksi jopa hukata Duon jalkoihin. Keppien jälkeen meinasin viedä Duon väärälle hypylle, mutta tämänkin sain vielä viime tingassa korjattua. Seuraavalle hypylle Duo tuli todella pahassa kulmassa ja minä olin aivan hirveästi jäljessä. Viime tingassa sain sanottua hyppy ja Duo pelasti jälleen tilanteen loikkaamalla hypyn yli. Vielä yksi hyppy, keinu ja hyppy. Maaliin tuloksella nolla :)

Bellan rata sujui todella hyvin ja jopa vauhdikkaasti. Ainut virhe saatiin arvaatteko mistä?: niimpä... puomin alastuloltahan rapsahti viisi virhettä. Bella oli lukinnut puomin jälkeen suoritettavaksi suoraan edessä olevan hypyn, vaikka piti kääntyä oikealle taaksepäin kepeille. Neiti kirjaimellisesti loikkasi ja suuntasi kohti hyppyä. Ihme ja kumma kun sain Bellan käännytettyä takaisin ja suorittamaan keppejä. Bellan kanssa on ongelmia juuri noista bongauksista: jos edessä on hyppy ja pitäisi kääntyä oikealle saa todellakin tehdä töitä kääntymisen eteen varsinkin jos ennen hyppyä mennään puomi tai aa. Bellan keinu oli tällä kertaa todella hyvä!. Bellalle tulokseksi viisi.

Lopputuloksissa Duo sijoittui upeasti sijalle 2./42. Ensimmäiseksi kiilasi tuore maailmanmestari: Jari Suomalainen & Frodo. Hyvä Duudson! :)

Yhteenvetoa: Päivän ensimmäisen radan jälkeen olin aivan maassa. Olen todella ylpeä itsestäni, että sain jotenkin kasattua pääni kasaan. Tänään todellakin tarjottiin niitä viimeisiä karsintanollia. Mitään hätäähän noiden nollien kanssa ei ole sillä keruu aika loppuu vasta kesäkuun alussa. Tällä hetkellä molemmilta tytöiltä puuttuu yksi nolla SM-kisoihin. Duo oletettavasti/toivottavasti palaa kilpailukentille mammalomansa jälkeen huhtikuun lopussa. Luulen, että Duon juoksu tulee todellakin alkamaan lähipäivinä. Duo haistelee/merkkailee todella paljon ja on alkanut hieman haaveilemaan. Bellan osalta kisat eivät tänään mennyt aivan putkeen. Ekalla radalla en voi syyttää kuin omaa asennettani ja toisella olisi pitänyt ottaa Bella kunnolla haltuun eikä vedättää niin paljoa. Päivän positiivisin asia oli Duo. Tuo pieni mahtava koira korjasi aivan upeasti ohjaajan virheitä. Tuntuu todella hienolta, että me ollaan lopultakin löydetty se yhteistyö. Kiitos Duo!. Mielessäni me saatiin ne kaksi upeata nollaa!.

****

****

Bella & Duo: nollia ATT:n kisoissa 12.11.06

Ensimmäinen rata: Duo starttasi heti viidentenä koirana radalle. Suoraan sanottuna tuli hieman kiire. Olin liukastellut autolle ja kävelin Duon kanssa takaisin kun kuulin jo, että Duo valmistautuu. Kovaa vauhtia sisälle takit pois sekä koiralta, että ohjaajalta ja radalle suoraan. Duosta huomasi, että oli hieman pihalla siitä mitä seuraavaksi tapahtuisi. Jätin Duon hypyn taakse ja lähdimme matkaan. Hypyn kautta suunnattiin puomille ja maltoin kerrankin juosta puomin loppuun asti. Kontakti oli todella hyvä :) Puomilta käännyttiin takaisin päin kepeille. Vein Duon todella varmistellen kepeille, pitäisi ehkä luottaa enemmän koiraansa se kyllä osaa hommansa hyvin :) Kepeiltä jatkettiin putken väärän päähän ja sieltä pituuden kautta kulmahypylle. Tämä onnistui mielestäni todella hyvin. Tosin pituuden jälkeistä kaarrosta kulmahypylle olisi kyllä pystynyt pienentämään jos olisin yhtään ollut ajan hermolla... Hypyn jälkeen matkaa jatkettiin renkaan kautta aalle ja jälleen nappi kontakti :) Hyvä Dee!. Tässä vaiheessa alkoi jo pieni tuulettelu nollasta. Aan jälkeen jatkettiin pussiin ja sieltä pahassa kulmassa olevalle muurille kahden hypyn kautta putkeen joka sijaitsi aan alla. Putkeen vienti oli jälleen todella varmisteltua. Hieman pelkäsin Duon ryntäävän hypyltä aalle. Neitiä vetää nykyään aika kovin nuo kontaktiesteet, minkäköhän takia? :) Duo vipelsi putkeen jonka jälkeen keinulle ja kahden hypyn kautta maaliin. Tulokseksi siis nolla :)

Bella oli hieman kuumana... Hain neidon autosta ja neiti ei kävellyt askeltakaan hallille neljällä tassulla vaan pomppi/roikkui hihassa ja tumpuissa. Ennen lähtöä Bella ei ollut vielä yhtään rauhoittunut. Otin hihnan pois ja loikkiminen vaan yltyi entisestään *pudistelee päätään* Matkaan päästiin ja alku sujui jälleen bellamaiseen tapaan dieselvaihteella. Puomin kontaktin muistin vedättää Bellankin kanssa aivan loppuun asti ja se otettiin kauniisti :) Kepeille vienti onnistui ja lähetys putkeen. Putkessa Bella sai vaihdettua vaihdetta ja neito sai hieman vauhtia lisää. Rata sujui ongelmitta ja aan kontakti sujui ongelmitta ja putkeen vietiin taas sen varmemman kaavan kautta :o) Keinun Bella suoritti tällä kertaa todella hyvin ja vauhdikkaasti. Juoksi suoraan kontaktin alkuun ja keinu pamahti alas. Bella on muutaman kerran tehnyt keinulla temput: jää keinun puoleen väliin ja kun se laskeutuu loikkaa komealla loikalla kontaktin yli... Maaliin päästiin puhtaalla radalla :) Lopputuloksissa Duo sijoittui tällä radalla kolmanneksi ja Bella oli 6. Ei hassummin :)

Toinen rata: Päivän toinen rata oli lähes tulkoon ensimmäinen rata käännettynä. Mistä viimeksi tultiin maaliin niin sieltä tapahtui lähtö. Duo korkkasi radan starttaamalla luokan ensimmäisenä. Alku sujui kahden hypyn kautta keinulle. Keinu oli aavistuksen hidas sieltä jatkettiin matkaa putkeen joka sijaitsi aan alla. Putkelta hyppy ja toinen vino hyppy ja samalla kolahti eli rima alas. Tosin en tiedä syytä: johtuiko siitä, että käskytin samalla hetkellä vai oliko Duon arviointi virhe?. Duolla kun ei tapana ole tiputella rimoja. Pikkuisen masennuin, mutta tsemppasin itseni nopeasti uudelleen. Muurin kautta kahdelle hypylle ja aalle, aan vieressä oleva putki ohitettiin kauniisti :) Aan kontakti otettiin sitten oikein kunnolla pysähdyttiin ja kehuin sekä vapautin. Oli muuten aika kaunis kontakti :) Aan jälkeen tuli paha paikka: aan jälkeen suorassa linjassa rengas ja tämän jälkeen hyppy oikealle joka piti kiertää takaa. Tämäkin sujui ongelmitta ja jatkoimme matkaa pituuden kautta putkeen sekä kepeille. Keppien jälkeen pussiin ja kaksi viimeistä hyppyä. Tulokseksi harmittava vitonen riman pudotuksen takia.

Bella oli aavistuksen rauhallisempi toisessa startissa. Tosin oma keskittyminen meni juuri ennen omaa vuoroa aivan pipareiksi. Koiratolppani (äitini) tuli sisälle Lucaksen ja Duon kanssa. Oven suussa ollut beauceron yritti hyökätä Lucaksen kimppuun. Pieni mies käveli sisälle Duon kanssa ja tämä uros ampaisi Lucaksen päälle ja otti takista kiinni. Säikähdyksellä onneksi selvittiin, mutta hieman pelästyin kuin kuulin koiratolppani karjuvan kurkku käheänä... Onneksi poikaa ei sattunut, eikä ehtinyt ymmärtämään tilannetta. Ollaan 6kk kuntoutettu Lucasta amstaffi-episodin jälkeen: koko koira on ollut aivan jumissa, erityisesti selkä. Kuntoutus on tällä hetkellä jo loppusuoralla. Olisin kirjaimellisesti repinyt pelihousuni jos beauceron olisi päässyt nappaamaan oikein kunnolla kiinni poikaa. Tämä pieni tapahtuma ei todellakaan tehnyt kauhean hyvää keskittymiskyvylleni joka muutenkin on hieman huono tai ainakin ailahteleva. Bellan kanssa lähdettiin radalle jälleen samaan aikaisesti ja neiti suoritti radan mukavasti. Ainoastaan aan jälkeen juuri tässä pahassa paikkaa meille meinaisi tulla hylkäys: jäin ihailemaan Bellan komea aan alastulo kontaktia ja olin pahasti myöhässä jo renkaalla. Renkaalta piti mennä hypylle joka piti kiertää takaa: Bella oli lukinnut esteen hypättäväksi suoraan. Bella oli jo hyppäämässä aidan ylitse kunnes sain sen viimetingassa käskytettyä kiertämään esteen. Väärä rata oli kirjaimellisesti todella lähellä. Loppurata oli sitten virheetön, tosin aikaa kului tuossa aidan kiertämisessä todella kauan. Tulokseksi Bellalle myös toiselta radalta nolla :) jolla sijoituttiin sijalle 7.

Yhteenvetoa: Huonosti nukutun yön jälkeen (luin koko yön unissani ihmisen biologiaa ja samalla pohdin, että kohta pitäisi mennä nukkumaan...) en olisi voinut odottaa näin hyviä tuloksia. Aamulla jännitin kisoja aivan mielettömästi. Maha oli kipeä, pahaolo...En tiedä oliko syynä se, että en ollut nukkunut kunnolla vai pienen kisatauon (1kk) aiheuttamaa jännitystä?.

Mahdollisuus oli 4 nollaan, mutta "vain" 3 saatiin ;) 4:s nolla rata oli kyllä niin lähellä, että hieman harmittaa Duon riman tiputus. Tuollaiset virheet ovat kuitenkin sellaisia, että en niihin pysty itse kauheasti vaikuttamaan tai sen verran tietysti pystyn, että en heilu radalla kuin heinämies... Päivän radat oli ihan mukavia ja ne sopivat minun ohjaustyyliini kuin nenä päähän :) Tuomarin ihanneajat olivat kyllä tänään mielestäni todella tiukat. Ensimmäisen radan ihanneaika oli 38s. ja toisen 36s. Näiden ratojen jälkeen hieman harmitti etten ollut ilmoittanut tyttöjä hypärille sille se vaikutti mukavan helpolta (ainakin näin radan vierestä katsottuna). Olen aika ylpeä omasta päästäni, kerrankin se pysyi koossa suh'koht hyvin :)

****

Perjantai aamuna lenkkeiltiin tyttöjen ja naapurikadun poikien Ricon ja Nickyn kanssa Hunnarin metsissä. Lucas joutui tassuvaivansa takia jättämään lenkin väliin. Meno olisi saattanut toipilaalle olla aivan liian kovaa :) Ilma oli mitä mahtavin, mittari näytti -7°C ja taivaalla paistoi aurinko. Kaiken sen vesisateen jälkeen tuntui ihanalta tarpoa puuteri lumessa. Voitte uskoa miten myös koirat nauttivat ilmasta!.

Tosin en muistanut ollenkaan Duon yhtä pahaa tapaa joka alkaa kun lumi tulee maahan... Neiti Duudson syö lunta kuin parastakin herkkua, aivan raivostuttava tapa!. Kita ammollaan vetää lunta sisäänsä ja hetken päästä viluttaa niin kovaa... Alku lenkin saa karjua äänihuulet punaisena: älä syö, lopeta, Duo ei... Neiti vaan ei ota sitä kuuleviin korviinsa *huokaisee* Loppulenkki sujuu kyllä sitten yleensä ilman lumen syöntiä...

Kiitos Johanna ja pojat mukavasta seurasta ja lenkistä!. Otetaan taas pian uusiksi :)

Johannalla oli myös kamera mukana matkassa, tässä on muutamia kuvia lenkistä:

****

****

Tuomarin suunnittelema rata oli oikein mukava ja molemmat tytöt selviytyivät radasta virheittä. Tosin Duon puomin alastulon palkkasin joten saimme tämän vuoksi hylkäyksen. Bella sitten voitti avoimet medit :)

****

Lauantaina käväistiin Duon kanssa tervehtimässä Aku-sulhoa Turengissa. Bella pääsi mukaan tapaamiseen esiliinan roolissa. Ensin käytiin sisällä kahvittelemassa ja rupateltiin kaikennäköistä. Muutama ihminen oli tullut tapaamaan molempia koiruuksia ja samalla tietysti myös Bellaa. Duo ja Bella olivat kuin kotonaan: hyppäsivät tietysti ensimmäisenä sohvalle... Rupattelujen jälkeen lähdettiin tyttöjen ja Akun kanssa pitkälle metsälenkille. Tytöt olivat selvästi ihmeissään oudosta maastosta, mutta Aku luotsasi meitä hienosti :) Lenkki sujui hyvässä yhteisymmärryksessä ja koiruudet tuli hienosti toimeen keskenään. Duo sai lenkillä jopa muutaman hepuli kohtauksen :D Kiitos Akulle ja Suville lenkki- ja juttuseurasta! sekä Sirpalle kahvista ja hyvästä omenapiirakasta :)

Sunnuntaina Duoa käytiin katsomassa kotona, oli siinä varsinkin pienellä miehellä ihmettelemistä kun apukeittiöön tuli vierailemaan kaksi  villakoiraa :) Illalla käytiin vielä yli viikon tauon jälkeen ottamassa hieman esteitä Ullan opastuksella. Kiitos treeneistä Ulla! :)

HUOM! Jos ihmettelet miksi en pidä yhteyttä siihen on syy: viime viikolla puhelimeni hajosi ja samalla tuhoutui kaikki puhelinnumerot... Pienenä blondina olin tallentanut kaikki numerot puhelimen muistiin... Joten älkää ihmetelkö :)

****

Meinaan se nolla putki... Kyllähän tätä päivää osattiin odottaa ja ehkä hieman myös pelätä. Meidän heinäkuusta jatkunut "putki" joka kisareissulta vähintään yksi nolla katkesi tänään Tampereelle Kari Jalosen radalla.

Jalonen oli suunnitellut ihan kivan radan, mutta mielestäni ei ollut yhtään tyypillinen Jalosen rata. Bella starttasi ensimmäisenä ja lähti hieman diesel moottorilla käyntiin. Alkukoukerot ja muut syheröt selvittiin kohtuu hyvin. Ensimmäinen virhe tuli tuomarin mukaan puomin alastulolta josta piti kääntyä taaksepäin keinulle. Tuomari antoi virheen alastulokontaktilta. Tosiasiassa Bella kyllä otti puomin kontaktin, mutta hyppäsi räikeästi seuraavan esteen keinun kontaktin. Siitä emme kuitenkaan saaneet virhettä. Toinen virhe tuli toiseksi viimeiseltä hypyltä. Oltiin suoritettu pahassa kulmassa oleva hyppy ja yksinkertaisesti muistin radan koordinaatit väärin. Oletin hypyn olevan kauempana ja Bella seurasi kiltisti perässäni ohi esteen. Tulokseksi radalta kymppi.

Duo starttasi kymmenen koiran päästä Bellasta. Neiti puhkui intoa varsin mukavasti. Ei kuitenkaan ollut liian kuumana vaan sopivasti viritetty. Alku sujui hyvin mutta aan jälkeen piti kiertää hyppy ja mennä suorassa linjassa kepeille, viistossa oikealla oli houkuttimena putki puomin alla. Duo kiersi todella hienosti esteen ja otin ehkä aavistuksen laiskasti vastaan sekä lähetin kepeille. Duo lähti keppejä kohden, mutta päätti sujauttaa itsensä ensin putkeen. Tulokseksi siis hylly. Loppurata meni hyvin ja otettiin kunnolla puomin alastulo ja mentiin tämän jälkeen suoraan maaliin.

Yhteenvetoa: Tampere kirous ja sen valloittaminen jatkuu... Tampere on ainoita paikkoja missä me ei olla ikinä tyttöjen kanssa pärjätty. Me emme kuitenkaan tästä lannistu vaan jatkamme Tampereen valloitusta. Kisapäivään olin ihan tyytyväinen ja tytöt toimi hyvin. Ehkä omassa laiskassa asenteessa oli korjaamisen varaa. Tilannetta ei yhtään helpottanut se, että olen viimeiset viisi päivää syönyt särkylääkkeitä kuin karkkia. Syynä on jatkuva päänsärky johon ei tehoa mikään lääke. Näössä ei ole mitään vikaa, se on puoli on ihan kunnossa. Toivottavasti pääkipu hellittää jossain vaiheessa.

Päivän positiivisin uutinen oli Pasin ja Jedin luokkanousu mini 3-luokkaan!, mielettömästi onnea!!!. Sieltä se tuli komealla luokkavoitolla!! :)

****

Väsyneet nollakoirat...

Onneksi seurakaveri Ulla ilmoitti päivällä, että 10-tiellä on sattunut onnettomuus. Tiesin lähteä matkaan hieman aikaisemmin. Puolessa välissä matkaa sokerijuurikas rekka oli suoralla tiellä ajanut ojaan. Autoa nosteltiin ojasta ja itse sain pienen hetken odotella autossa. Kilpailupaikalle päästiin lopulta perille. Maksit kisasivat ulkona toista kisaansa ja minit kävivät ensimmäistä kisaansa sisällä. Oli todella outoa kun kaksi rataa oli samanaikaisesti käytössä :o Olin pikkuisen sekaisin vähän aikaan... Ilmoittautumisessa sain onneksi vaihdettua starttijärjestystä, Bellan ja Duon välille oli laitettu ainoastaan 5 koiraa ja auto oli kilometrin päässä kentältä... Onneksi mukava kilpailutoimihenkilökunta siirsi Bellan luokan viimeiseksi. Ei tarvitsisi ihan kieli vyön alla juosta koirien kanssa peräkanaa radalla :) Kyllä taas heti huomasi, että viime kilpailusta on jo kuukausi. Jännitti aivan vietävästi. Treenit oli mennyt perjantaina aivan kököilleen. Muutenkin tuntuu, että nuo Helsinki viikot hieman veroittavat minun ja koirieni välistä suhdetta. Tavoitteena päivälle oli, että ei ainakaan tulisi 4x hyllyä. Yksi nolla saisi mieluusti tulla jommalle kummalle tytöistä.

En ehtinyt kauhean hyvin edes lenkkiä kävelemään koirien kanssa kun kuulutettiin jo medi ohjaajat rataan tutustumiseen. Nyberin rata oli aika kimurantti muutamista paikoista, puomi kohellettiin kaksi kertaa, aa ja keinu kerran. Yksi vaikeimmista kohdista oli radan loppuosassa oleva puomi putki hässäkkä jossa ei pitänyt mennä putkeen vaan sinne puomille. Vaarallisin kohta oli puomille vienti: kova kulma, vettä satanut ja kontaktin pinta oli liukas. Usealla koirilla vauhti kasvoi liian suureksi ja koirat lensivät kamalassa kaaressa maahan :(

Duo starttasi tytöistä ensimmäisenä. Neiti oli pienillä kierroksilla, mutta onneksi ei ihan niin kamalissa kuin perjantain treeneissä... Oman hätiköinnin takia (lähdin irtoamaan hypyltä liian aikaisin ja jätin koiran selän taakse) Duo vipelsi renkaan ohi. Ensimmäinen virhe (kielto) matkaa jatkettiin, mutta koko ajan tunsin ettei oma ohjaus ollut tarpeeksi terävää. Otimme puomin hypyn ja muurin sekä putken jälkeen aan. Palkkasin koiran lähdin pois radalta. Jäi hyvä mieli koiralle ja sekä ohjaajalle. Pieni pistos tuntuu sydämessä epäurheilijamaisesta käytöksestä. Noh, vitonen oltaisiin voitu saada radalta hyvällä ajalla, mutta itse en ollut yhtään radalla mukana. Lisäksi Bellan suoritus oli tulossa kymmenen koiran kuluttua. Piti vielä tsempata oma pää koppa siihen suoritukseen.

Bella aika hyvin kierroksilla ennen starttia (Duoon mitattuna silti rauhallinen). Rata sujui mallikkaasti, mutta hieman hitaamman puoleisesti. Kontaktit otettiin todella hyvin ja ne olikin suoraan oppikirjasta :) Pitkästä aikaan kauniit kontaktit. Maltoin itse viedä koiran loppuun asti. Bella teki tasaisen varman nollan, mutta aika olisi voinut olla nopeampi. Tällä nollalla sijoituimme kuitenkin sijalle 3./50. :O Radalta tuli ainoastaan kuusi nollaa ja 26 hylsyä... Hyvä Bella!

Toinen startti olikin sitten todella nopeasti kun kisat käytiin kahdella eri radalla. Hyvä jos ehdin pienen pissakävelyn koirien kanssa kävelemään kun taas huudettiin rataan tutustumiseen. Tuomari (Vuorinen) oli suunnitellut aika pitkän radan ja ihanneaika oli mielestäni aika tiukka. Alussa oli 3 välistä vetoa ja sen jälkeen keinu, pahassa kulmassa hyppy, puomi, putki, kuolleessa kulmassa hyppy toinen hyppy, kepit inhottavassa keppikulmassa, pituus, aa ja takasin päin: kaksi hyppyä, putki ja loppusuoran rengas ja kaksi hyppyä.

Radan alku tuotti eniten päänvaivaa, miten saisin Duon kääntymään pienissä aitojen väleissä?. Tunnetusti Duo hyppää aidat voimalla, vauhdilla ja pitkälle. Vartalon kääntämisillä saisin neidin ehkä hieman paremmin, mutta riittäisikö sekään?. Bellalle radan inhottava aloitus tiesi sen, että vauhti olisi kokonaan poissa puomille asti.

Bella starttasi tällä kertaa tytöistä ensimmäisenä. Alku meni odotettua paremmin, mutta vauhti oli aivan poissa... Keinun ja puomin kontaktit olivat hyvät ja vaikeasta keppikulmastakin selvittiin kunnialla läpi. Vasta kepeillä Bella pääsi kiihdyttämään vauhtiaan ja loppu rata menikin sitten kohtuullisen verkkaisesti :) Tulokseksi Bellalle nolla ja ihanneaika alittui juuri sopivasti :)

Duo oli tällä kertaa yllättävän pienillä kierroksilla. Radan alku tuotti todella paljon vaikeuksia: olin myöhässä ja hukkasin koiran sekä itseni kartalta. Joten kuten selvittiin niistä kolmesta välistä vedosta, aikaa tosin kului ruhtinaallisen paljon. Keinun jälkeen päästiin Duon kanssa vasta vauhtiin ja löydettiin yhteinen sävel alun haparoinnin jälkeen. Kontaktit sujuivat mallikkaasti tosin puomilla Duo ei tullut ihan loppuun asti tassujensa kanssa, mutta suotakoon se anteeksi tällä kertaa :) Tulokseksi saimme nollan :)

Yhteenvetoa: On kyllä jännä huomata kuinka sitä jännittää heti aivan erilailla kun on pieni kisatauko. Nyt oli kuukauden tauko ja tuntui, että en osaisi edes enää ohjata koiraa. Mikä tietysti kuulostaa oudolta sillä ohjasinhan koiria perjantain treeneissäkin. Kilpailutilanne on vaan niin erilainen. Kisa päivä oli onnistunut. Tavoitteet täytettiin eikä niitä neljää hylsyä tullut vaan 3 nollaa, ei hassumpi päivä ;) Pää pysyi kasassa ja toimikin yllättävän hyvin :D Tosin Duon viimeisen radan alku sohlaukset harmittavat vieläkin. Siinä meni sijoitus, mutta onneksi nyt kuitenkin tuli se nolla :)

****

****

****

Niin se aika rientää:

Onnea myös muille Krumme Furche T-pennuille: Vapulle, Juulille, Lyytille, Kamulle, Terrille ja Niilolle!

****

****

Väsynyt Seuranmestari mallia 2006: Bella

Duo starttasi kilpailevien ensimmäisenä. Pienen pissalenkin ehdin ennen rataan tutustumista koiran kanssa kävelemään, mutta lähes tulkoon suoraan autosta mentiin radalle. Voitte varmaan kuvitella kun neiti on kaksi tuntia istunut autossa ja katsellut muiden menoa... Niinpä... Duo oli aivan ylikierroksilla, suorastaan kauhea :o Kyllä se oikeille esteille meni, mutta tyylistä päätellen en olisi ikinä uskonut, että tuo koira on kolmosluokassa... Duo vipelsi minkä kintuistaan pääsi, radan puolessa välissä kun Duo teki ensimmäisen virheensä: lento keinon :o Päätin ottaa koiran takaisin ja suorittaa koko este uudelleen. Mestaruus haaveet jäivät siihen. Bella starttasi luokan toiseksi viimeisenä ja neiti oli aika kuumana, mutta Bellan kuumuminen tarkoittaa Duon normaalitilaa eli Bella oli sopivasti viritetty. Bella teki hienon nopean nollan :)

On kyllä kummallista mennä tuon Bellan kanssa kun radalla tuntuu, että oltaisiin maailman hitaimpia koiria. Kuitenkin kun aika katsoo sanoo se aivan muuta :o Ehkäpä Bellan rauhallinen tyyli vain huijaa minun pientä päätäni. Lopuksi otin vielä Duon kanssa radan uusiksi ja se meni aivan mahtavasti. Neiti päästeli siis kirjaimellisesti höyryjään ekalla radalla :D Kyllä todellakin huomasi, että neidit ovat olleet todella pienellä treenimäärällä viimeiset pari viikkoa. Bellaan se ei niin paljoa vaikuta kuin Duoon. En tiedä mitä teen ensi viikon Duon Liedon kisojen kanssa. Sunnuntaina lähden Helsinkiin ja tulen vasta torstaina. Ehdin treenaamaan ainoastaan yhden kerran *huokaisee*.

Bella nappasi toistamiseen Forssan Palveluskoirien kilpailevien medien Seuranmestaruuden 2006 :) Kilpailijoita yhteensä oli medeissä 7kpl. Kilpailevien maksien mestariksi tuli Tuija & Hile ja minien Hanna & Jekku.

****

Kuinka aina välillä todellakin tuntuu siltä, että kaikki menee päin prinkkalaa?. Koskakohan se aurinko paistaa tähän risukasaan. Viikko sitten keskiviikkona Lucas sai oudon kohtauksen. Lucas hyppäsi sängyltä alas ja tuli luokseni. Istui maassa ja katsoi lasittunein silmin ja antoi vuorotellen tassujaan. Kosketin Lucasta ja poika ei reagoinut kosketukseen normaaliin tapaan. Poika ainoastaan seisoi ja tärisi. Ensi muutama ihminen epäili niskan nikaman pullistumista joka aiheuttaisi kohtauksen. Syy ei kuitenkaan ollut siellä. Kävimme Annikalla hieromassa Lucaksen ja tutkituttamassa kaikki nikamat. Nikamissa ei onneksi löytynyt mitään. Kävi ilmi, että kesäkuun alun amstaffin hyökkäyksen jälkeen Lucas oli edelleen aivan jumissa: selkäranka molemmin puolin puoleen väliin asti aivan juntturassa, oikeanpuolen taka-  ja etujalat sekä lavat aivan jumissa. Oli aivan hirveää nähdä kuinka poika ei edes antanut koskettaa itseään vaan rimpuili kuin villihevonen kipeitä paikkoja käsiteltäessä muuten poika makasi rentoutuneena kun ei sattunut.

Ei mikään ihme, että poika on ollut todella laiska ja haluton koko loppukesän. Ei mikään ihme jos koira on aivan jumissa. Hieronnassa kävi ilmi, että "kohtauksen" oli aiheuttanut hermo joka oli jäänyt jumiin. Tästä kertoo myös se, että poika on ontunut ja nuollut toista etujalkaa aika ajoin lenkeillä. Eläinlääkärissä jalka tutkittiin, mutta mitään vikaa ei löytynyt. Eläinlääkäri ainoastaan totesi, että pieni mies ei kestä tuollaista liikunta määrää. Tuo tietysti kuulosti hieman oudolta sillä olihan poika ennenkin liikuntaa kestänyt. Hieronnassa kävi ilmi, että lapojen verenkierto on aivan olematonta jumittuman vuoksi. Lucaksella on siis koko kesän ajan jalka ollut välillä ns. puuduksissa ja pieni mies on puremalla/kirputtamisella yrittänyt saada jalan takaisin henkiin.

Eläisin varmasti vieläkin siinä uskossa, että poika on aivan kunnossa ellei tuota "kohtausta" olisi tullut. Kuinka ihminen on niin hassu, että sokeutuu pikku hiljaa koiran käytökselle. Merkkejä mm. haluttomuus, laiskuus on ollut ilmassa pitkin kesää. Koko ajan olen vain ajatellut, että Lucas on laiska ja on niin kuuma ilma. Ihminen keksii niin hyvin itselleen niitä tekosyitä :o)

Nyt takana on kahden viikon hieronta sessiot, poika on yhteensä tänä aikana hierottu 5 kertaa. Pikku hiljaa ja varmasti pieni mies alkaa parantumaan. On aivan uskomatonta huomata pojassa jälleen niitä jellonamaisia piirteitä: hepuleita, leikkimisiä Bellan & Duon kanssa sekä yleisesti reippaan mielentilan. Mikä onkaan ihanempaa kun tulla kotiin ja nähdä pienen miehen juoksevan pyllymatalana pitkin parkettia valtavan hepulikohtauksen aiheuttamana. Tuollainen Lucas on aina ennenkin ollut, olin vain unohtanut sen.

****

****

Rauma 09.09.06 Bella 0 ja sij.1 (kuvat: Forssassa 13.08.2006 © Irene Vinha)

Lauantai-iltapäivänä suunnattiin tyttöjen kanssa Raumalle kisaamaan. Molemmat tyttöset oli ilmoitettu kahteen starttiin, molempien ratojen tuomarina hääri Salme Mujunen.

Ensimmäisen radan rataantutustuminen piti olla kello 17.20. Perille saavuimme hyvissä ajoin n.16.40. Menin ilmoittamaan koirat ilmoittautumispisteeseen ja minulle kerrottiin, että aikataulut olisi edellä. Hirveätä vauhtia hakemaan reppu autosta ja takaisin kehän reunalle. Medi 3-luokkalaiset kuulutettiin rataantutustumiseen ja minä yritin vaihtaa nopeasti nappulakengät jalkaan. Hirveällä tohinalla tutustumaan rataan.  Rata oli jälleen erikoinen... Todella paljon outoja kulmia sekä putkia. Todella paha rata koirille jotka hyppäävät pitkiä hyppyjä ja menevät lujaa. Ei siis ollenkaan Duon rata. Rata oli oikein passeli koirille jotka kulkevat "kädessä".

Duo starttasi tytöistä ensimmäisenä. Rata sujui oikein hyvin puoleen väliin asti. Olin suunnitellut, että lähettäisin koiran kepeille ja leikkasin takaa kun tytöt pujottelisivat keppejä. Noh, menin tietysti muuttamaan ohjaus suunnitelmiani kesken radan huonolla menestyksellä... Päätin yllättäen valssata ennen keppejä ja ottaa Duon vastaan putkelta. No arvatte varmaankin miten siinä kävi... No minä valssailen tyytyväisenä enkä käskytä koiraa ollenkaan :( Duo vipelsi kokonaan keppien ohi viimeisen kepukan luokse. Kepeiltä kielto ja sen jälkeen ohjaajan pieni lamaannus jonka seurauksena keppien jälkeinen rima tippui. Tulokseksi radalta 10. Aika alittui jälleen todella mukavasti, olisi tullut aika mukava aika ilman tuota keppisöhläystä. Bella starttasi Duosta noin kuuden koiran kuluttua. Bella aloitti ratansa jälleen dieselmoottorilla eli hieman hitaasti, mutta vauhti kiihtyi huippuunsa ennen puolta väliä rataa. Tällä kertaa myös keinun kontakti otettiin todella mallikkaasti kun maltoin viedä Bellan kontaktipinnalle asti ennen pysäytystä. Duon virheestä opittuani vein Bellan kepeille niin kuin olin alunperin suunnitellut ja se onnistui aivan nappiin. Radan ainut virhe tuli sarjaesteen viimeiseltä esteeltä jonka rima tippui. Bella oli juuri ja juuri hipaissut rimaa. Rimanpudotus johtui varmaankin siitä, että samaan aikaan käskytin Bellaa kääntymään oikealle ja takaaleikkasin. Bellalle tulokseksi radalta 5 virhettä.

Ensimmäisen radan jälkeen ehdin vasta kävelyttämään koirat ja pystyttämään kevythäkin pystyyn. Hieman harmitti tyttöjen ensimmäiset radat sillä uskon, että tulokset olisivat olleet aivan erilaiset jos olisin ehtinyt rauhallisesti tutustumaan rataan ja hieman hengähtää. No menen ja tiedä, tämä on jälleen sitä jossittelua ;)

Toinen rata oli vielä kummallisempi kuin ensimmäinen :o Vielä pahempi rata Duolle. Bellan kanssa tiesin, että tällä radalla me voidaan jopa onnistua. Rata alkoi hypystä jonka jälkeen mentiin suoraan putkeen. Putki ei ollut yhtään lähtöhypyn kanssa samalla linjalla. Sieltä jatkettiin hypylle joka oli inhottavasti 90°asteen kulmassa ja sieltä pituudella suoraan putkeen jonka jälkeen oli paha hyppy. Hypyn jälkeen suorassa linjassa suora englantilainen putki, rengas ja kepit sieltä jatkettiin matkaa slalom tyylillä kiertäen hyppyjä joko takaa tai edestä. Yhtään suoraa pätkää ei ollut vaan kaikki hypyt olivat hieman inhottavissa kulmissa.

Bella starttasi nyt ennen Duoa ja lähdimme samaan aikaan. Laitoin Bellan putkeen ja lähdin irtoamaan sivuittain ja ehdin hyvin valssaamaan ja ottamaan hypyn takaa vastaan josta jatkoimme matkaa pituudelle. Rata sujui vallan mainiosti. Pitkästä aikaan tuntui, että me tanssittiin Bellan kanssa radalla. En keksi yhtään kohtaa mikä olisi mennyt huonosti tai mitään kaarretta mikä olisi mennyt liian pitkäksi. Aivan unelma rata!. Bellalle tulokseksi siis nolla! :) Duon kanssa mietin vielä ennen lähtöä miten tulisin selviämään alusta ja koko radasta. Otin Duon putken kohdalta vastaan ja yritin ehtiä ottamaan vastaan hypyn takaa. En ehtinyt kun Duo jo ampaisi putkesta ulos. Tein hätäratkaisun ja lähetin Duon pituudelle ja leikkasin itse takaa. Rata sujui vallan mainiosti. Pahin kävi kuitenkin toteen ennen keppejä... Duo juoksi aivan hulluna suoran putken ja renkaan, yritin huutaa keppejä. Duo meni kepeille, mutta kovan vauhdin vuoksi väärältä puolelta sisään. Eipä se olisi auttanut, vaikka olisi aloittanut oikein sillä Duo ei olisi millään pystynyt taipumaan siinä vauhdissa toiseen väliin. Kepit alusta asti uudelleen ja ohjaajalla kävi pieni masennus. Minkä vuoksi keppien jälkeinen rima tippui alas. Loppurata sujui myös Duon kanssa aivan mahtavan upeasti!.

Bella otti ennen rataa tekemäni uhkaukseni todesta (nolla on tehtävä tai kävelet kotiin) ja sokerina pohjalla vielä voitti 3-luokan! :) Bellan kanssa taidetaan muuttaa Raumalle sillä Bellan Ava-voitto tuli myös Raumalla toukokuussa ;D Todella harvinaista herkkua Bellan kanssa, meillä oli vielä luokan kovin aika :o

Yhteenvetona: Viikonlopun saldoon olin tyytyväinen. Bellan voitto on niin harvinaista herkkua, että se laittaa hymyn naamalle :) Tietysti hieman harmitti Duon ensimmäisen radan keppi virhe, saan syyttää ihan itseäni kun menin kesken radan muuttamaan ohjauskuvioitani. Reijo oli kuvannut Duon viimeisen radan ja videolta näki todella hyvin kuinka Duo tuli aivan liian kovaa kepeille, hyvä ettei juoksut ensimmäistä keppiä päin. Molempien tyttöjen molemmat radat oli ohjauksellisesti todella hyvät, mitään suurempia kaarteita yms. ei tullut ja viime viikon Oriveden kisojen sähläyskin oli poissa. Varsinkin viimeinen rata sujui kuin tanssi molempien tyttöjen kanssa. Hyvillä mielin jäädään jälleen muutaman viikon kisatauolle ;) Onnittelut Ullalle ja Sakulle toisesta nollasta! :)

****

02.09.

Aikatauluista poiketen minit ja medit tutustuivat yhdessä rataan. En tietenkään ollut yhtään katsonut radan rakennusta enkä valmistautunut koko tutustumiseen sillä ajattelin, että saisin ensin katsoa minit rauhassa ennen omaa rataa tutustumista. Nopeasti toiset kengät jalkaan ja tuomarin puhutteluun. Ensimmäinen rata oli aika mielenkiintoinen rengas 90°asteen kulmassa keinulle siitä aalle ja kepeille takana olikin sitten sellainen putki sekameteli soppa, että huhhuh!, Aina yhden hypyn kautta mentiin toiseen putkeen. Tästä härvelistä kun päästiin oli hyppy ja todella pahassa kulmassa toinen hyppy ja sitten takaa kiertämistä jne... 5 minuuttia kului aivan liian nopeasti, en ollut kirjaimellisesti yhtään päässyt radalle "sisään". Lisäksi tuntui, että 3 viikon kisatauko toi aivan järkyttävän kisajännityksen... Bella starttasi medien ensimmäisenä koirana. Heti toiselta esteeltä tuli virhe Bellan keinun kontakti oli siinä ja siinä ja tuomari nosti tassunsa ylös virheen merkiksi. Matkaa jatkettiin, mutta mielenkiintoradan suorittamiseen kyllä hieman lipsahti. Putkihässäkästä selviittin ja muistin jopa oikeat putket. Toinen virhe tuli aidan kiellosta en oikeastaan käskyttänyt Bellaa ollenkaan. Maaliin selvittiin tuloksella 10. Duo olikin sitten jälleen omassa elementissään höyry tuntui nousevan korvista ulos jo ennen rataa... Alku sujui hyvin ja molemmat kontaktit osuivat nappiin keppien jälkeen matkaa jatkettiin kahden hypyn jälkeen takana olevaan putkeen edessä oli tietysti houkuttimena myös putki. Tunnetusti Duo on aina ollut putkihullu joten päätin ottaa Duon haltuun jo ensimmäisen hypyn jälkeen keppien jälkeen. Sanoin koiran nimen ihan tavallisesti ja Duo kääntyi minua kohden ja katsoi minua enkä sanonut mitään... Duo meni toisen hypyn ohi josta tuli kielto. Sinänsä omituista sillä aikaisemmin Duo ei ole ihan noin  voimaakkaasti reagoinut omaan nimeensä, taitaa oppi mennä perille. Käytännössä minun ei olisi ehkä tarvinnutkaan ottaa haltuun niin voimakkaasti tai sitten olisi pitänyt heti käskyttää se seuraava hyppy. Kaikkea ei tietystikään voi muistaa... Putket selvittiin ja  myös se kohta missä Bellalle tuli kielto omasta laiskasta ohjauksesta. Sitten tulikin se paha paikka ja oma veto jäi hieman kesken ja Duo hyppäsi aidan väärältä puolelta ja tulokseksi tuli tämän vuoksi hylkäys. Nollia ei montaa tällä radalla jaettu sillä ainoastaan kaksi ensimmäistä saivat nollan kolmanneksi pääsi kympillä :o

Reijo oli kuvannut radat ja sain heti katsoa nauhalta omat suoritukset. Bellan keinun kontakti oli kyllä siinä ja siinä. Kielto tuli aivan siitä syystä, että oma liike rata loppui. Duon rata näytti ihan hyvältä tosin olisi pitänyt käskyttää se hyppy, hylky kohta olisi pitänyt ottaa peruuttaen tai jotenkin hidastaa koiraa ennen hyppyä. Duo hyppäsi niin pitkälle, ettei pystynyt millään kääntymän toiselle hypylle. Omia mokia jälleen kerran, niin kuin aina ;)

Toinen rata rakennettiin aivan erilaiseksi, koko rata meni kirjaimellisesti aivan uusiksi. Nyt oli 4 putkea keskellä kenttää... Putket olivat lähes tulkoon suoria toinen pää oli ainoastaan laitettu hieman kaarelle. Tällä kertaa kaikki mini-, medi- ja maksiohjaajat tutustuivat rataan samaan aikaan sillä aikataulut olivat lähes 40 minuuttia myöhässä. Ensimmäisenä esteenä oli pituus, en edes muista olenko pituutta koskaan harjoitellut ekana esteenä?. Aina oppii jotakin uutta ;) Sieltä mentiin putkeen ja takaa kiertäen pari hyppyä sekä putkeen, takaa kiertäen ja putkeen sieltä kepeille ja hyppy välistä hyppy. Jonka jälkeen oli paha paikka: kuolleessa kulmassa putken suu ja takana ammotti putken suu minne ei pitänyt mennä, hyppy takaa kiertäen ja hyppysuora lähes tulkoon suorassa linjassa sekä keinu jolle tultiinkin sitten kovaa vauhtia Muurin ja renkaan kautta maaliin.

Tämä rata tuntui huomattavasti mukavemmalta ja enemmän omalta radalta. Ekan radan kisäjännityskin oli tipotiessään :)Ainut mietinnän kohde oli koiran nopeus, valsseja yms. ei pystyisi tekemään sillä muuten törmäisi joka kerta koiraan. Takaa leikkauksilla koko rata oli lähes tulkoon mentävä. Myöskin keppikulma mietitytti: putkesta kepeille josta mentiin vasemmalle. Nopean koiran kanssa oli pakko tulla toista puolta putkea, lähettää koira kepeille ja leikata takaa samaan aikaan kun koira menisi keppejä. Kyllähän minä tuota olen kotona ja treeneissä tehnyt, mutta en kisoissa lähes tulkoon koskaan tai jos olen tehnyt niin olen jotenkin ihmeesti sen sössinyt. Valssillakin onnistuisi, mutta se olisi sitten se hitaampi versio.

Bella starttasi jälleen ensimmäisenä matkaan lähdettiin suurin piirtein samaan aikaan alku sujui hyvin, oikeat putket löydettiin ja kepeille meno ja takaa leikkaus saman aikaisesti koiran suorittaessa keppejä onnistui aivan mielettömän hyvin. Välistä vedot ja kuollut putkikin löytyi, ainut virhe tuli sitten keinulla. Koska ennen keinua oli neljä lähes tulkoon suoraa hyppyä vauhti keinulle oli kova. Pysäytin Bellan liian aikaisin ja se jäi kirjaimellisesti patsastelemaan. Odotti keinun laskeutumisen, mutta teki Bellamaisen hypyn kontaktin pinnalta... Maaliin muuriin ja renkaan kautta tuloksella viisi.

Duo oli aavistuksen rauhallisempi toisella radalla. Taisi ylimääräiset höyryt päästä jo ekalla radalla ulos... Duon otin hieman pituuden jälkeen mukaan. Rata ei todellakaan ollut mitään kaunista katseltavaa... Sen kyllä tiesin jo ennen radalle menoa. Kaarteet olivat suh'koht pieniä, mutta toiselta putkelta tultaessa Duo pääsi pyörähtämään ennen hyppyä. Kepeille meno takaa leikkauksen kanssa onnistui Duonkin kanssa todella upeasti. Keppien jälkeinen välistä veto aidoille onnistui hyvin, mutta sitten... Duo irtosi hypyn jälkeen etsimään putken suuta aivan toisesta päästä, putken suuta ei edes näkynyt. Hyvä, ettei puskenut putkimuovin läpi.... Käskyllä sain Duon palaamaan ja siihen oikeaan päähän putkea, matkaa jatkettiin hirmuista vauhtia kohti maalia. Keinulle vauhti kiihtyi todella kovaksi, mutta ihmeen hyvin pysyin perässä. Loistavaa oli se, että keinulla Duo jäi odottamaan minua ja vapautusta. Otin koiran mukaan kontaktipinnalta ja matkaa jatkettiin maaliin. Tulokseksi nolla ja aika oli putkihässäkästä huolimatta 39s :o Kuinka nopea aika meille olisikaan tullut ilman tuota lähes tulkoon väärää putken päätä!. Tällä nollalla voitimme oman luokkamme! :)

Reijo oli kuvannut myös nämä radat. Bellan rata oli todella hyvä keinuun asti. Videolta näki, että pysäytin Bellan aivan liian aikaisin. Hitsiläinen... Bella on sen verran kevyt ja tulee niin rauhallisella vauhdilla, että en saisi pysäyttää sitä liian aikaisin vaan etutassujen pitäisi mennä lähes tulkoon kontaktille asti. Tämän kun muistaisi taas jatkossa... Duo rata oli videolta katsottuna aika hyvännäköistä yhtä pyörähdystä lukuun ottamatta. Videolta näkyi myös syy Duon irtoamiseen: Välistä vedon jälkeen näytin hypyn suoralla kädellä ja käsi osoitti kirjaimellisesti taivasta... Ei ihme, että irtosi. Olisi pitänyt hieman kääntää vartaloa ja ottaa haltuun... Kyllä nuo videoinnit ovat hyvä keino nähdä omat virheensä, ei tarvitse jälkikäteen ihmetellä omia mokia. Harmi kun itsellä ei moista mahdollisuutta ole joka kisassa.

Kiitos Ullalle ja Reijolle seurasta sekä videoinnista!. Ullalle paljon onnea Sakun nollasta ;) Sieltä se ensimmäinen karsintanolla ensi vuodelle tuli ;)

Yhteenvetona: Katselin tammikuun itselleni asettamia tavoitteita: Bellasta Ava, Duosta Kans Mva ja pari luokkavoittoa. Lucakselle puomi nopeammaksi. Me ollaan tämän vuoden tavoitteet siis täytetty ;) Nyt voidaan loppu vuosi harrastaa ilman paineita :D

Duon nollavoitto kruunasi koko päivän, tavoitteena oli reissulta saada yksi nolla jommalle kummalle tytöistä. Nyt saadaan sitten odotellaan huhtikuuta 2007 jolloin Duolla menee Ava-aika umpeen. Toivottavasti ensi kesänä juhlitaan Duon Ava-titteliä ;) Bellankin radat miellyttivät, vaikka virheitä tulikin molemmilta radoilta. Bella kuunteli molemmilla radoilla eikä tehnyt omia johtopäätöksiä, hyvähyvä!.

Bella Forssassa 13.08.2006 © Irene Vinha

****

Duo starttasi ensimmäisenä ja rata mentiin vauhdikkaasti ilman virheitä. Viimeisen kontaktina olleen puomin palkkasin jonka takia me saatiin hylkäys. Bella oli pitkästä aikaan aivan innossaan kun pääsi radalle. Rata sujui mallikkaasti niin keinun, aan ja puomin osalta tosin aika paljon pidättelin ja varmistelin kontaktit. Senhän takia me epävirallisissa käydäänkin. Bellalle tuli tulokseksi nolla jolla sijoituimme toiseksi ;) Olin todella tyytyväinen Bellan rataan sillä pitkästä aikaa Bella kuunteli ja katsoi minne piti mennä eikä vipeltänyt omia ratojaan.

****

Oli kirjaimellisesti viikonlopun teema. Lauantai aamuna lähdettiin Duon ja Bellan kanssa kohti Hämeenlinnaa. Duo oli ilmoitettu Hämeenlinnan Kv-näyttelyyn josta jatkaisimme matkaa Etelä-Hämeen Kennelpiirin agility koulutukseen Parolaan. Näyttelyssä meillä piti olla tuomarina Pirjo Aaltonen, mutta ennen viimeistä ilmopäivää tuomari oli vaihtunut Tsekkiläiseen Bozena Ovesnaan. Enhän minä tuollaista ollut edes katsonut enää netistä kun olin halvemmalla ilmomaksulla Duon sinne maksanut. Näyttelylappujen tullessa ihmettelin, että miksei hakasta ole laitettu kromfohrländereiden eteen rahojen takaisin saamiseksi, mutta syykin sitten ilmeni. rahat kuulma olisi saanut takaisin jos olisi soittanut toimistoon ja sanonut. No kehässä kuitenkin pyörähdettiin ja tulokseksi saatiin PN-3. Tuomari oli kyllä todella arka. Lähestyi hissutellaan koiraa ja vain tuijotti. Lähes kaikkien koirien hampaat tuomari käski omistajan itse näyttämään eikä edes kosketellut koiraa. Duohan aisti heti moisen epävarmuuden ja alkoi pöydällä pakittamaan. No en kyllä yhtään ihmettele minkä takia.

Kehän jälkeen mentiin käymään kahvilla Johannalla ja Pasilla (kiitos vaan juttuseurasta ja kaffeesta!). Siinä sitten rupateltiin kaikennäköistä pitkä tovi :) Sieltä jatkettiin sitten matkaa Parolaan agilitykoulutukseen, kouluttajana meillä toimi Heini Stenberg. Oli kyllä jälleen kiva todeta uusia puolia omasta koirasta. Harjoiteltiin mm. sellaista kuviota, että puomin alla meni putki suorana ja sieltä piti kääntyä 90°asteen kulmassa kepeillä. Ohjaaja lähettäisi koiran putkeen, jäisi puomin toiselle puolelle ja käskyttäisi sieltä kepit. Eli ei saisi mennä ollenkaan saattamaan. Olen aivan ihmeissäni Duosta, ei me olla ikinä tuollaista kuviota harjoiteltu. Minä menen tavallisesti aina saattamaan koiran kepeille. Duo meni heti kertalaakista oikein ;) Taas löytyi uusia ominaisuuksia!. Toisessa harjoituksessa oli jälleen samantyyppinen harjoitus, puomin alla suora putki ja sieltä piti irrota hypylle joka ei ollut hyppylinjassa ja matkaa jatkettiin renkaalle joka sitten jo oli hyppylinjalla. Ensimmäisellä kerralla ei onnistunut, Duo meni aivan aidan vierusta hipoen, mutta ei kuitenkaan lukinnut sitä. Kurkisen Kimin opastuksella suoristin hieman Duo ennen suoraa putkea ja lähdin sitten juoksemaan ottamaan vastaan koiraa puomin toisesta päästä. Nyt se onnistui kun pääsin lähes tulkoon renkaan hyppylinjalle. Niin pienestä se voi olla kiinni, yhdestä suoristuksesta ennen putkea :o Harjoitusten jälkeen kokeilin Bellan kanssa samaa putki-keppi juttua ja se onnistui myös Bellan kanssa. Tosin Bella ei mennyt niin kovaa vauhtia kuin Duo. Hienot rekut ;)

Sunnuntaina käytiin Duon kanssa Järvenpäässä ottamassa agilityä ihan yksityisesti. Taas tarttui hihaan jotakin uutta, vielä kun niitä osaisi myös käyttää aina oikeassa tilanteessa. Kontakteilla minä harpon aivan liian suuria aitajuoksija askeleita, tästä minulle on sanottu myös mm. Tokossa. Eritoten puomilla tämä harppominen korostuu kaikista eniten. Tätä pitäisi harjoitella ihan ilman koiraa ja rauhallisesti. Lisäksi pitäisi muistaa se, että en saisi mennä 1,5m lähemmäs aitoja, Duon hyppylinjan vuoksi. Duo tulee niin kovalla vauhdilla ja pitkillä hypyillä, että olen lähes tulkoon aina siinä välissä sotkemassa Duon hyppyrauhaa. Sama todettiin myös kepeillä, ei ihme jos en pidä kummaankaan koirien keppien sisäänmenoa kauhean varmana kun olen itse koko ajan edessä... Kyllä aina välillä tuntee itsensä niin tyhmäksi kun täytyy Järvenpäähän asti tälläisiä typeriä omia mokia mennä näyttämään. Treenit oli todella kivat ja radat oli todella haastavia. Nyt pitäisi vaan kaikki tämä viikonlopun oppi saada mukaan käytäntöön ja omiin harjoituksiin... Helpommin sanottu kuin tehty!.

****

Kaikki alkoi jo muutama kuukausi sitten. Ensin etsittiin ja mietittiin sopivaa ajankohtaa ja tuomaraita. Tämän jälkeen alkoi sopivan matkaseuran kosiminen. Yksin en halunnut Duon ja Lucaksen kanssa lähteä. Seurakseni sain Päivin ja bichon frise Konstan. Päivin kanssa teimme viimeksi reissun Tallinnan koiranäyttelyyn vuonna 2005 ja matka oli silloinkin erittäin onnistunut. Yli kahta kuukautta aikaisemmin varattiin laivapaikat ja hotelli. Hotelli saaminen tuottikin kaikista eniten harmaita hiuksia. Olimme menossa Norrköping & Nyköping näyttelyihin. Norrköpingistä ei enää hotellia saanut ja Nyköpingin hotellit olivat aivan täyteen buukattua. Jouduimme ottamaan aika tyyriin hotellin, mutta kerrankos me reissuun lähdettäisiin :)

Sitten alkoi se reissuun odottaminen... Nettiin tuli tiedot kahta viikkoa aikaisemmin eikä uutiset meidän osalta ollut kauhean hyvät: ländereille molempina päivinä tuomarin muutos ja leijonille toisena päivänä. Melkein itkua väänsin kun tiedon sain. Se siitä "varmasta" Ruotsin reissusta. Miten vielä tuntui siltä, että Duo oli tiputtanut karvansa ja Lucas vaan lihoi ja lihoi vaikka pieni mies oli ollut laihdutuskuurilla jo kuukauden. Pientä matkastressiä oli ilmassa... Näyttelykirjeet tippuivat postilaatikkoon yksi kerrallaan välillä ehdin jo laittamaan Ruotsin puolelle mailia, että missä ne meidän laput on!. Kaikki kuitenkin, pienellä viiveellä tosin.

Torstaina alkoi hillitön pakkaaminen ja tavaroiden kasaan laittaminen. Käytiin eläinlääkärissä hakemassa Strongholdit, Lucas pestiin ja trimmattiin. Päivin kanssa soiteltiin pitkin päivää ja pohdittiin mitä kaikkea me tarvitaan mukaan. Matkajännitys alkoi olemaan jo huipussaan...

Perjantaina kello soi hieman ennen kuutta. Todella huonosti nukutun yön jälkeen vein Lucaksen ainoastaan pienelle pissalle turkin kastumisvaaran vuoksi. Tytöt pääsivät kunnon lenkille. Ruokaa ei enää uskallettu antaa sillä edessä olisi pitkä päivä laivassa. Päivi kaarsi pihalle ennen seitsemää. Pieni viikonloppu reissu ja auto tupaten täynnä tavaraa... Oli näyttelytelttaa, tuolia, kevythäkkiä, boxia, metallihäkkiä, vaatekasseja, ruokapusseja, sadevaatteita ja kaikkea todella tarpeellista :) Tavarat saatiin kuitenkin sullottua autoon. Koirat häkkiin ja ei muuta kuin auton nokka kohti Turkua. Puolessa välissä matkaa iski ahaa elämys... Tulikohan kaikki mukaan?. No ei  tietenkään... Ne hihnat!. Soitan kotiin ja kysyn jäikö apukeittiön pöydälle kaksi pantaa ja hihnat sekä kakkapussit?. Siellä ne lojuivat pöydällä kotona. Lähdin siis reissuun niin ettei koirille ollut ollenkaan hihnoja. Matkalla tajusimme vielä tarvitsevamme apteekkia. Miten voi olla, että kaikki apteekit aueta vasta klo 9.00?. Käytiin Liedossa ja Ravattulan apteekkin ikkunoita raapimassa kiinni mitä kiinni, tietysti... Ei muuta kuin Turun keskustaan etsimään... Hassua, kuinka yleensä joka kulmalla näkee apteekin, mutta silloin kun sitä itse tarvitsee sitä ei löydä mistään. No lopulta se kuitenkin löytyi ja saatiin haettua lääkkeet *syvä huokaisu*. Matka kohti terminaalia jatkui. Autoja ei terminaalissa ollut vielä paljoa, lippujen tarkastuksen jälkeen, autoparkkiin ja koirat ulos viimeisille pisuille. Konsta kävi ensin ja sitten sain Duolle Konstan hihnan ja Lucakselle näyttelyhihna. Eikä muuten tämä hihnojen unohdus ollut ensimmäinen kerta... Juuri viikko sitten nauroin Ritvalle miten aina unohdan ne kotiin. Pojat nosti helposti koipea lähimpään puskaan. Duon pissan kanssa sai tapella. Pisulle, pisulle, pisulle... Eikä mennyt, kuka nyt asfaltille tekisi?, hieno neiti kun on ;) Lopulta about 15 min tappelujen jälkeen Duo suostui pissaamaan. Taisi muut ihmiset ihmetellä niitä riemun kiljahduksia... Auto käyntiin ja laivaan... Päivi ajoi kädet hikisenä laivaan. Paikka löytyi kivasti seinän vierestä eikä autoa tullut taakse, yksi huoli tippui heti pois: oltiin sentään päästy jo laivaan asti. Alkoi tavaroiden roudaus hyttiin. Oli siinä koirilla ihmettelemistä minne olivat joutuneet... Hyttiin päästyään alkoi koirien lähempi tutustuminen toisiinsa. Vanhoja kavereitahan  nuo olivat, mutta viime näkemisestä oli varmaan jo vuosi. Pojat kilpailivat huomiosta ja Duo leikki prinsessaa. Konsta rakastui heti Duoon ja varmaan ajatteli, että tämä nainen on tänne tuotu juuri häntä varten ;) Konsta nuoli pyllyn ja pakarat ja lähes tulkoon koko koiran :) Laivalla ei paljoa aktiviteettiä ollut, Päivin kanssa kerrattiin kaikki kuulumiset ja sekä otettiin pienet päikkärit. Päivällä käytiin hieman kaupassa ja käytiin koirien kanssa kannella. Siellä kannella oli todella pieni hiekkalaatikko. Kaikki kolme koiraa katsoivat meitä tyyliin: ootteko ihan hulluja tonne me ei ainakaan mennä... Duo hyppäsi laatikosta heti pois ja pojat nuuhkivat tyytyväisenä hajuja. Konsta nosti ensimmäisenä koipea ja sitten Lucas perässä. Kyllä nuo pojat vaan on niin helppoja :) Menomatka istuttiin vuoroin koirien kanssa kannella ja hytissä. Tutustuttiin uusiin koiraihmisiin: mm. Lietolaiseen Heidiin joka oli lähtenyt matkaan kahden dalmatialaisen kanssa. Muutamia muitakin koiria laivassa näkyi. Vielä myöhemmin iltapäivällä yritin käyttää Duo laatikolla, mutta nyt neiti ei suostunut sinne edes hyppäämään. Hiekka oli aivan litimärkää ja jälkeenpäin sain kuulla, että sinne oli joku suomalainen mies käynyt nostamassa omaa koipeansa, fiksua...

Laivasta päästiin suh'koht helposti pois ja seurasimme Heidin autoa kohti tullia. Heidi kertoi, että häntä ei ollut ikinä pysäytetty tullissa koirien takia ja hän oli sentään matkustanut monesti Ruotsiin. No voitte arvata meikäläisen tuuriin... Ennen tullia sitruunan niellyt mies alkoi huitomaan koira-autoja erikseen jonoon. Ei muuta kuin autoparkkiin ja papereita penkomaan autosta. Kaikki koirat syynättiin: rokotukset, vasta-ainetestit ja mikrosirut tarkistettiin lukijalla. Tullin virkailijat eivät paljoa hymyilleet. Heti tullista päästyä auto uudelleen parkkiin ja koirien pissatus junaradan viereen. Lucas nosti heti koipea ja Duokin pissasi. Yksi murhe poissa päiväjärjestyksestä. Sovimme Heidin kanssa, että ajaisimme E4-tielle hänen perässään. Heidi jatkoi matkaa ensin Norrköpinkiin ja me jäisimme Nyköpinkiin. Koirat autoon ja mars matkaan. Onneksi kello oli jo lähes iltakahdeksan ja liikenne Tukholmassa oli hieman rauhallisempaa. Heidi kaasutteli autolla edessä ja me yritettiin pysyä perässä. Kun pahimmat paikat oltiin päästy lähti Heidi kaasuttelemaan omaa vauhtia ja minulle lankesi kartanlukijan titteli. Matkaa Tulholmasta Nyköpinkiin oli noin 100km suurin osa matkasta taittui moottoritietä pitkin. Perille saavuttiin illalla klo 21.00 jälkeen.  Meikäläinen suoriutui kartanlukijan tehtävästä aika hyvin sillä löysimme hotellin kertalaakista :) Hotelli oli yhtä hieno kuin nettisivuilla. Iso valkoinen kartanotyyppinen rakennus jossa oli metsää vieressä ja isot nurmikentät. Ihanteellinen paikka koirien kannalta. Osa tavaroista mukaan ja hotelliin sisälle. Hienolla englannilla sönkötimme virkailijalle asiamme. Nainen tutki hetken aikaa konetta ja oli aivan hiljaa... Aavistimme heti jotakin huonoa. Virkailija antoi huoneen numeron ja samaan hengen vetoon lisäsi, että saisimme olla ainoastaan yhden yön tässä hotellissa. Olimme Päivin kanssa aivan ihmeissään. Olimme varanneet kaksi yötä yli kaksi kuukautta sitten ja nyt tälläinen vaihdos. Virkailija ei kertonut mitään syytä miksi näin oli vaan kertoi, että menisimme toiseksi yöksi keskustaan. Vastineeksi tästä ikävästä muutoksesta saisimme illallisen. Me oltiin Päivin kanssa niin puulla päähän lyöty, ettei osattu edes inttää vastaan. Veimme tavarat huoneeseen ja manasimme kiukkuamme huoneessa. Harmi kun kielitaito ei riittänyt vastaan inttämiselle... Oltiin koko matka kuviteltu miten saadaan tavarat purettua huoneeseen pariksi päiväksi, kaikki tämä jäi haaveeksi. Koirat pääsivät vasta nyt ensimmäistä kertaa kunnon kävelylle. Duo vipelsi vapaana kuin mikäkin gaselli neiti tuntui juoksevan suorastaan nautinnosta. Päivi meni sisälle ja tuli hetken kuluttua huutamaan, että meidän pitäisi mennä 5 minuutin sisällä sinne illalliselle... Osa tavaroista vielä ulkona, hyvä kun koirat oli päässyt edes pissalle niin jouduttiin heti jättämään ne kolmistaan hotellihuoneeseen. Menimme alakertaan hikisinä ja vaatteet aivan rytyssä. Paikalla oli kaksi pitkää pöydällistä hienosti pukeutuneita miehiä ja naisia. Enpä ole aikoihin hävennyt niin paljoa itseäni... Nuori tarjoilija tuli kertomaan illan menuun ja me yritimme ymmärtää edes jotakin. Juomaksi otimme pelkästään vettä :O Hitsin typerykset kun oltaisiin tajuttu tilata sitä talon kalleinta kuohuviiniä. Hotellihan meidän laskun maksaisi. Ruoka oli todella hyvää ja siinä sitten Päivin kanssa suotiin upea kynttiläillallinen koiravaatteissa :) Siinä syödessä katselimme hieman paremmin ympärille... Kaikki ne hienosti pukeutuneet naiset ja miehet olivat koiranäyttely tuomareita!. Olimme yöpymässä siis samassa hotellissa Nyköpingin KV-tuomareiden kanssa. Ruoka oli todella hyvää ja jälkiruokain maistui, vaikka yhtään ei ollut mukamas nälkä. Syömisen jälkeen pienelle iltakävelylle koirien kanssa ja iltapesulle. Upeaan parisänkyyn kapusimme hieman ennen yhtä ja uni tuli lähestulkoon kertalaakista. Koiratkin löysivät omat nukkumapaikkansa: Duo nukkui jaloissani, Konsta tyynylläni ja Lucas Päivin kanssa :)

Lauantai aamuna kello soitti jo viiden jälkeen... Leijonien kehä alkoi jo kello 9.00 ja näyttelypaikalla pitäisi olla tuntia aikaisemmin. Matkaankin piti varata vähän aikaa, vaikka lähes tulkoon perillä asti jo oltiinkin. Koirat aamukävelylle, hieman ruokaa ja aamupalalle. Aamupalalle mentäessä vastaan tuli eräs suomalainen miestuomari, siinä sitten mietittiin pitäisikö sanoa huomenta ja millä kielellä?. Tyydyimme ainoastaan nyökytyksiin. Aamupala oli todella hieno ja runsas, harmi vaan kuin ruoka ei oikein mennyt alas asti ;) Roudasimme jälleen kaikki tavarat autoon ja kysyimme virkailijalta opastusta uuteen majapaikkaan. Kysyimme vielä tiesivätkö he toisessa hotellissa, että meillä olisi myös koiria. He soittivat ja kertoivat. Käytännössä he eivät olleet edes kysyneet toisesta hotellista voisiko sinne edes koirien kanssa mennä :o Pikkuisen kettuuntuneina jätimme Blommerhoffin taaksemme.

Näyttelypaikalle löysimme yllättävän hyvin (taidan sittenkin olla aika hyvä kartanlukija). Trimmipöytä ulos autosta jonka päälle kasattiin häkit ja näyttelyteltat. Vetohihnaa meillä ei tietenkään ollut joten Konstan monitoimihihna pääsi myös näyttämään kelvollisuuttaan myös tässä asiassa. Rokotustodistusten katsominen ja näyttelyluettelon ostaminen sekä suunta kohti oikeaa kehää. Oikea kehä löytyi ja näyttelytelttakin onnistuttiin kasaamaan :) Paikalla oli myös 4 muuta suomalaista leijonaa meidän lisäksi sekä ruotsalaisia leijonia 8 kpl. Lucas pöydälle turkinlaittoa varten. Enpä ole pitkään aikaan jännittänyt niin paljoa... Olin aivan paniikissa. Lopulta meidän vuoro tuli ja Lucas esiintyi todella hienosti ja seisoi kuin patsas paikallaan. Tulokseksi saimme ainoastaan sinisen nauhan (eli vanhan kakkosen). Tuomaria mietitytti hieman Lucaksen erikoinen tasapurenta (yksi hammas eri linjassa), muuten arvostelu oli todella hyvä. Paras uros oli ruotsalainen todella upea junnu-uros joka vei kirjaimellisesti kaiken. Päivin kanssa päästiin vielä näyttämään taitoamme Wimwams leijonien kasvattajaluokassa, minä esitin Minin ja Päivi Mooseksen. Kennel Wimwams oli ROP-kasvattaja. Meidän kehän jälkeen oli ainoastaan 13 muuta koiraa ennen Konstan kehänvalloitusta. Tällä välin minä lähdin ostamaan Duolle ja Lucakselle ne hihnat... Löysin ihanan vaaleanpunaisen pannan timanteilla ja samanväriset hihnan, tottakai minun piti ostaa samanlainen myös Bellalle tuliaisiksi ;) Lucas sai sinisen timanttipannan sinisellä hihnalla... Olipas hyvä syy taas ostaa uudet hihnat, niitä kun ei ole yhtään kotona ;) Päivi viimeisteli Konstaa pöydällä. Konsta esiintyi todella hienosti saaden ensi punaisen nauhan jonka jälkeen Konsta voitti avoimet urokset joita oli neljä kappaletta ja sai CK:n (eli vanha SA). Sitten suoraan Paras uros kehään ja kuinka ollakkaan Konsta voitti kaikki urokset ollen PU-1!!! Aivan mahtavaa heti serti ja cacib käteen :) Narttujen luokkien jälkeen oli edessä ROP ja VSP:n valinta. Tuomarin ei tarvinnut kauaa valintaansa miettiä vaan laittoi Konstan Ropiksi!! :))) Minä tietysti hurrasin kamerani kanssa kehän laidalla. Duon koitos oli todella myöhään Saksalainen tuomari arvostelisi kromfohrländerit viimeisenä rotuna noin 4 tunnin kuluttua. Istuskelimme teltassa ja kävelimme pienen lenkin odotellessa. Jännitin aivan hirveästi, en ole varmaan ikinä jännittänyt niin paljoa... Ennen kehää Duo oli ihan ok, yritin rentouttaa itseäni, mutta se ei todellakaan onnistunut. Kehään sisälle mentäessä olin aivan jäässä. En varmaan edes puhunut mitään Duolle. Tuomari katsoi Duon hampaat maassa koska pöytää ei ollut. Lopulta nostin Duon liukkaalle kehätoimitsijoitten pöydälle tarkempaa tutkiskelua varten. Duo ei tykännyt yhtään liukkaasta alustasta ja minä vapisin kuin haavan lehti. Duo liikkui todella hyvin, mutta seisottamisesta ei tullut yhtään mitään. Duo huomasi jännitykseni ja alkoi kirjaimellisesti pelleilemään kustannuksellani. Tuomari varmaan vaipui epätoivoon ja minä jännitin kahta kauheammin. Saimme ainoastaan punaiset nauhat ilman CK:ta. Ruotsalainen Brasse oli ROP. Olin aivan siipimaassa, tuomari tykkäsi todella paljon Duosta, mutta pilasin kaiken omalla jännitykselläni. Kun päästiin kehästä pois oma jännitykseni lakkasi oli Duokin taas normaali.

Päivi oli valmis lähtemään ja etsimään uutta hotelliamme. Minä kuitenkin patistin Päivin jäämään ryhmäkehiin. Oma mielitilani ei saanut vaikuttaa Päiviin. 9 ryhmän otti Brasilialainen nainen. Kokoontumiskehässä Konstalta tarkastettiin paperit ja mikrosiru :O Ryhmässä oli aivan hirveästi koiria lähes 20 koiraa kilpaili ryhmäsijoituksesta. Tuomari valitsi 7 jatkoon jossa mukana oli myös Päivi ja Konsta!. Loppujen lopuksi Konsta sijoittui kovatasoisessa ryhmäkilpailussa RYP-5 sijalle! :) Taakse jäi todella kovia ruotsalaisia koiria!, aivan mahtava päivän piristys. Näyttelypaikalta lähdimme hieman ennen kuutta oltuamme siellä lähes 10 tuntia :O Näyttelypäivästä opin ainakin sen, että älä ikinä laita Paris Hilton hajuvettä ulkonäyttelyyn... Sain kaikki mehiläiset kimppuuni päivän mittaan...

Konstan upean kehämenestyksen jälkeen pakkasimme tavarat ja koirat trimmipöydälle ja lähdimme kiskomaan alustaa perässämme. Matkalla ostimme uuden leveämmän hihnan vetonauhaksi. Tavarat autoon ja alkoi suunnistaminen uuteen hotelliin. Päivi ajoi ja minä yritin löytää meidät kartalle. Sattumien kautta (lue: hyvän kartanluku taitoni avulla) löysimme oikean määränpään todella kivuitta. Autoparkkiin ja yritimme löytää sisäänpääsyä hotelliin. Hotelli oli keskellä kaupunkia kävelykadulla, alakerrassa oli liikehuoneistoja ja ylhäällä hotellihuoneistot. Lopulta tajusimme mennä ravintolan kautta sisälle. Vastaanottovirkailija otti meidät todella ystävällisesti vastaan. Kysyimme virkailijalta olisiko missään nurmikkoa?. Virkailija katsoi meitä hieman kummissaan ja selitimme, että tarvitsemme sitä koirille. Virkailija kertoi lähistön puistosta. Huone löydettiin pienen taistelun jälkeen, yritimme kyllä päästä ensin varastohuoneeseen. Olimme saaneet business-luokan huoneen. Ihan kiva huone pienellä olohuoneella ja parisängyllä. Koirat näyttivät olevansa tyytyväisiä. Lähdimme tutustumaan koirien kanssa ympäristöön. Hotelli oli aivan asfalttiviidakossa, ei nurmikkoa, ei hiekkaa... Kävelimme virkailijan kertomaan suuntaan, mutta mitään puistoa emme kuitenkaan nähneet vaan ison talon jonka pihalla oli iso nurmikko alue. Lucas ja Duo pääsivät sinne juoksemaan vapaana. Varsinkin Duolla tuntui energiaa piisaavaan. Hotelli oli kyllä ihan kiva jos olisi ollut kavereiden kanssa bilelomalla, mutta koirien kanssa se ei tuntunut todellakaan kauhean kivalta paikalta. Pölyä, lasinsirpaleita ja asfalttia. Yhdessä manasimme kuinka kivaa meillä olisi ollut blommerhoffissa ulkoilla. Illalla olimme niin väsyneitä, että pää painui väkisin tyynylle jo ennen klo 22.00. Duo ja Lucas nukkui Päivin puolella ja Konsta minun kanssani. Nukuimme niin sikeästi, että emme edes kuulleet puhelimen soittoääntä tms.

Sunnuntaina kello soi hieman viiden jälkeen. Ensimmäiseksi aamiaiselle alakertaan, ulkona satoi vettä kuin saavista, kiva kiva. Huonosti syödyn aamiaisen jälkeen (kas kummaa kun ei taaskaan ruoka maistunut) Duolle ja Lucakselle sadevaatteet päälle ja ulos. Aivan kuin koirat olisivat tienneet, että nyt ei kyllä tavaroiden kanssa pihtailla. Molemmat tekivät tarpeensa ja juoksivat oven taakse odottamaan. Lucaksen pää ja osa kaulasta oli aivan litimärkä. Onneksi se ehtisi hieman kuivumaan ajomatkalla. Tavarat autoon ja nokka kohti Norrköpinkiä jonne oli noin 60km matka pohjoiseen. Opasteita isolta tieltä näyttelypaikalle ei tietenkään ollut vaan sattumien kautta (hyvä kartanlukija) käännyimme juuri oikeassa kohtaa ja löysimme perille näyttelypaikalle. Onneksemme sade loppui ja päätimme viedä alueelle ainoastaan trimmipöydän ja häkit. Tällä kertaa meidän kehät olivat aivan eri puolilla. Päivin kanssa jätettiin minun tavarat 1 kehän lähettyville kun Päivi ja Konsta jatkoi matkaansa kohti 10 kehää. Konstan kehä alkoi heti 9.00 ja menin katsomaan kehän kulkua. Konsta kilpaili valioluokassa ja voitti sen :) Parasuros kehässä kilpaili 6 bichonia ja Konsta peittosi ne kaikki olemalla jälleen PU-1 ja cacibin arvoinen!. Tällä kertaa en päässyt kuvia ottaman sillä tietysti digikamerasta oli akku loppu. Oman kehän luokse takaisin laittamaan Lucasta. Lucaksen turkki oli kyllä aika mielenkiintoinen aamuisen sateenjäljiltä, vaikka turkki ei käytännössä ollut kastunut kuin kaulasta ja päästä sadepuvun ansiosta silti koko turkki tuntui olevan kostea. Ranskanbulldoggien jälkeen oli länderit ja senjälkeen heti löwchenit. Päivi tuli kehän viereen juuri ennen Duon esiintymistä ja kertoi Konstan olleen myös tänään Rop, hienoa! :) Tänään en jännittänyt enää niin paljoa kuin eilen, Duo esiintyi ihan hyvin. Tosin hampaidenkatsomisessa olisi ollut parantamisen varaa. Neiti pakitti pöydällä. Saimme punaisen nauhan ja CK:n ja sertin tullen Ruotsin muotovalioksi sekä sen viimeisen Cacibin!. Ankin Brasse oli Rop ja Duo Vsp. Kylmähiki virtasi lävitseni ja jännitys laukesi. Tämän cacibin ansiosta Duosta tuli intti!!! eli tittelirivi on nykyään: Kans & Fin & S & Est Mva Jazzmo Duo. Lucakselle pieni harjaus ja kehään. Tavoitteet tältä matkalta oli jo saavutettu joten Lucaksella ei ollut enää mitään väliä. Lucas sai punaisen nauhan ilman CK:ta ja leikki loppui siihen. Tuomari tykkäsi pojasta, mutta kas kummaa tämäkin nainen sattui olemaan tarkka hampaista. Päivin kanssa esiinnyimme jälleen leijonien kasvattajaluokassa ja Wimwams oli jälleen Rop-kasvattaja. Kello oli vasta hieman yli 11 ja päivä oli kirjaimellisesti pulkassa. Ryhmiin emme voineet jäädä sillä laiva lähtisi vielä samana iltana. Palkintopisteestä haimme ruusukkeet ja pienen palkinnon (sateenvarjon).

Kotimatka kohti Tukholmaa jonne oli noin 160km matka alkoi. Matkalla pysähdyimme syömään jättisuuren pizzan puoliksi. Tosin jättisuuri sanasta voidaan olla montaa eri mieltä: pieni sämpylä jonka päällä oli kinkkua ja juustoa. Meikäläisen ilme oli kyllä näkemisen arvoinen kun tuon pitsan näin :o Tämäkö Päivin kanssa puoliksi?. Moottoritiellä oli kirjaimellisesti ruuhka, välillä mentiin kävelyvauhtia ja välillä 30-110 km/h. Tukholmaa lähestyessä jännitys tiivistyi entisestään, mahdammeko löytää olleenkaan takaisin satamaan. Neljä kaistallista autoja posotti vierekkäin samaan suuntaan, kiihdytyskaistat olivat todella lyhyitä. Löysimme todella upeasti satamaan ja veimme autonparkkiin läheisen shellin pihalle, jossa meidän piti kuluttaa aikaa vielä 3 tuntia. Pihalla näimme myös dalmis Heidin ja lähdimme yhdessä kävelylle koirien kanssa. Taisimme olla oikea näky Tukholman lenkkitiellä viiden koiran kanssa. Kuin tyhjästä alkoi satamaan ja kastuimme aivan litimäräksi... Lucaksen ja Konstan turkit olivat todella näkemisen arvoiset... Ennen terminaaliin menoa pienet pissatukset ja ajoimme lähtöpisteen kautta odottamaan laivaan pääsyä. Laivalle oli tulossa todella paljon ihmisiä ja koiria. Tunnin odottelun jälkeen pääsimme laivaan sisälle, tämä laiva oli huomattavasti pienempi ja teki tiukkaa mahtua sinne auton kanssa. Autosta pois pääsemiseksi sain tehdä aika hienoja voimisteluliikkeitä ;) Matkasta väsyneinä istuimme hytissä ja pidimme koirille seuraa. Myös Heidi tuli rupattelemaan meidän kanssamme hyttiin. Koirat olivat kirjaimellisesti aivan rättiväsyneitä. Illalla kävimme laivan baarissa yhdellä jonka jälkeen uni alkoi painamaan vielä enemmän silmiä. Ennen nukkumaan menoa kävimme katsomassa kannella koirien pissapaikkaa, mutta sitä emme tältä laivalta löytäneet ollenkaan.

Maanantai aamuna laiva saapui satamaan kahdeksan jälkeen. Hyvin nukutun yön jälkeen nopeasti aamupalalle ja tax freehen tuhlaamaan loput kruunut. Koirat näyttivät todella väsyneiltä. Duo ja Lucas olivat nukkuneet koko yön jälleen Päivin vieressä. Ei taida oma emäntä vieraissa paikoissa kelvata?. Taas tavaroiden roudaus autoon ja laivasta ulos. Ajoimme satamasta  suoraan Lietoon jossa pysähdyimme ensimmäistä kertaa pisuttamaan ja kävelyttämään koiria. Forssaan saavuimme hieman ennen puoltapäivää. Bellan ilme oli näkemisen arvoinen kun avasin oven: neiti meni kylkimyyryä ensimmäiset 10 minuuttia. Bella oli koko viikonlopun ollut todella allapäin ja masentunut kun kaverit oli poissa. Riemulla ei kirjaimellisesti ollut rajaa kun Duo ja Lucas tulivat autosta. Samalla hetkellä Bellankin olemus muuttui jälleen laumanjohtajaksi. Koko maanantai päivän koirat nukkuivat kilpaa. Taisi viikonloppu olla myös Bellalle henkisesti todella raskas.

Yhteenvetona: Matka Ruotsiin oli todella onnistunut!. Kiitos Päiville ja Konstalle upeasta matkaseurasta, teidän kanssa oli jälleen todella hienoa reissata!. Päivin kanssa selvisimme suomalaisella huumorilla todella pitkälle, kertaakaan ei hermo mennyt vaikka hieman jännitettiinkin. Kunhan tästä reissusta selvitään niin eiköhän aloiteta uusien matkojen suunnittelu ;) Nälkä kasvaa syödessä ;D. Koirat tulivat todella upeasti toimeen keskenään ja sopeutuivat hienosti muuttuviin tilanteisiin. Saamme Päivin kanssa kyllä olla ylpeitä omista koiristamme :)

Jotain uutta opin myös matkasta: A) katso aina trimmipöydän kääntyvät pyörät ennen kuin lähdet sitä kiskomaan. Kääntyvät pyörät eivät voi olla takana... Tämän huomasimme tavaroita pakatessa lauantaina Nyköpingin näyttelyn jälkeen. Ei ihme jos vetoalusta oli hieman raskas vedettävä B) älä ikinä laita Paris Hilton hajuvettä ulkoilmanäyttelyyn: saat taatusti kaikki ampiaiset kimppuusi. Tämän reissun saldoksi tuli yksi purema. C) laita aina hihnat matkatavaroiden päälle ovensuuhun, näin ne tulevat taatusti mukaan...

****

Duo EHPM-3 ja sij. 2 HR

Lauantaina kävimme Bellan, Duon ja Lucaksen kanssa Punkalaitumelle jossa järjestettiin länderileiri. Saavuimme ainoastaan lauantaiksi päivävieraaksi. Oli todella kiva nähdä monia tuttuja länderistejä. Päivä koostui erilaisista koulutuksista. Duon kanssa harjoittelimme 3-luokkalaisten agilityä iltapäivästä Heini Stenbergin johdolla. Löysin Duosta jälleen uusia ominaisuuksia :) Irtoaminen on Duolla aivan eri luokkaa kuin Bellalla. Kokeilimme yhtä radan pätkää jossa oli mm. u-putki jonka takana oli 3 hyppyä (u-putkea myötäillen) Ohjaajan piti jäädä putken toiselle puolelle kun koira suorittaisi yksinään putken takana olevat esteet. Duo meni todella hyvin :) Samaa koitin Bellalla kun treenit oli loppu. Ei meinannut irrota ensimmäisellä kerralla ollenkaan, mutta toisella kertaa pientä irtoamista jo tapahtui. Missään vaiheessa Bella ei todellakaan irronnut niin upeasti kuin Duo. Tarja ja Timo näytti myös Bellan ja Duon agirotu joukkueviestiradat videolta. Oli aika mukava katsoa omaa menoa, vaikka ensin kauhistelin miltäköhän ohjaukseni mahtoi näyttää ko. radoilla. Harmi kun itsellä ei ole tuollaista mahdollisuutta. Illan suussa lähdimme kotiin ja saimme naapuriin myös länderin hetkellisesti: Itu ja Pete sekä Nasu tulivat yöpymään meidän vastakkaiselle tontille asuntoautolla. Illalla kävelimme Itun ja Nasun kanssa pitkän lenkin minä toimin oppaan roolissa ;) Kiitos Itu ja Nasu lenkki- ja juttuseurasta, tervetuloa toistekkin!

Sunnuntaina oli vuorossa Forssan agility kilpailut, jotka olivat samalla myös Piirinmestaruuskilpailut. Järjestäjinä toimi naapuriseura Pussikoirat. Medi 3-luokassa piirinmestaruudesta kilpaili 12 koiraa. Itse olin töissä 1-luokat ratamestarin harjoittelijan roolissa. Se sujui aika hyvin, esteet ainakin löysivät paikkansa. Olen suorittanut koetoimitsija harjoitteluista vuodesta 2002 ja nyt lopultakin sain sen viimeisen ja hankalimman harjoittelun tehtyä. Tästä päivästä lähtien olen agilityn koetoimitsija ;)

Vuorisen suunnittelemat 3-luokan radat eivät olleet mitään helpoimpia. Kyseiset radat eivät oikein tuntuneet minulle omilta. Ensimmäisenä ratana oli perusrata. Bella starttasi ensimmäisten joukossa ja teimme mukavasti hyllyn heti kolmannella esteelle... Juu-u eipä ole näin käynyt piiitkään aikaan. Radan alussa oli kaksi hyppyä josta viimeinen ei ollut aivan samassa linjassa kuin ensimmäinen hyppy. Ensimmäisen hypyn takaa oli suora sihti putkeen, mutta ei tietenkään sinne pitänyt mennä vaan toiseen kauempaan päähän. Otin Bellan hypyn takaa ja käännyin väärään suuntaan, huomaan olevani vasemmalla puolella hyppyä, vaikka piti olla oikealla puolella. En kirjaimellisesti pystynyt tekemään yhtään mitään... Bella sujahti edestäni väärään putken päähän. Se siitä radasta. Hetken ajattelin häipyväni radalta heti hylkäyksen jälkeen, mutta onneksi tulin järkiini ja menin radan loppuun asti, sain hieman tutustuttua rataan paremmin Duoa varten. Bellan suorituksen jälkeen olin kirjaimellisesti aivan masentunut, itsensä nollaaminen Duon rataa varten oli todella vaikeaa. Harjoittelin mielessäni arviolta parikymmentä kertaa radan alun uudelleen. En muista, koska olisin viimeksi ollut näin paniikissa. Jätin Duon hypyn taakse ja tein pienen vekin ennen toista hyppyä ja sain ohjattua Duon oikeaan putken päähän. Sieltä jatkettiin matkaa hypyn kautta toiseen putkeen ja siitä renkaalle. Tässä kohtaa avasin oikein kunnolla äänihuuleni sillä edessä oli suoraan puomi jonne ei pitänyt mennä vaan vasemmalle hypylle valssasin hypyn jälkeen ja otin Duon liian tiukasti haltuun ennen keppejä jonka seurauksena rima tippui alas. Keppien jälkeen matkaa jatkettiin hypyn kautta aalle. Aan kontakti onnistui aivan nappiin sieltä mentiin muurin kautta kolmelle hypylle joista viimeinen ei ollut samassa linjassa vielä yksi hyppy ja takaa kierrätys hypylle pituus ja keinulle. Keinulta jatkettiin matkaa puomille. Lähetin Duon puomille ja leikkasin takaa, alastulolla Duo kääntyi ja alkoi pyörittämään päätänsä: missä mami.. Sieltähän minä juoksin perässä kuin mikäkin viitapiru. Puomin kontakti ei ollut aivan nappi. Minun olisi pitänyt mennä hieman enemmän eteenpäin. Kontakti kuitenkin otettiin hyvin, mutta se ei ollut nopea. Renkaan kautta maalihypylle. Duolle radalta 5 riman pudotuksen vuoksi. Seurakaverini Emmu oli kuvannut ratani ja sain katsoa sen heti Duon radan jälkeen. Videolta näki minkä vuoksi rima tippui. Olin suoraan Duon hyppylinjalla minkä vuoksi rima tippui, olisi pitänyt antaa enemmän tilaa. Videolta nähtynä rata oli muuten ohjauksellisesti ihan hyvä.

Hyppyrata ei ollut yhtään sen mukavampi. Alku oli sykeröä ja loppupää todella löysää jolloin vauhti tulisi kasvamaan todella suureksi. Bella starttasi luokkansa neljäntenä koirana ja ajattelin Bellalla hieman testailla ohjauskuvioita sillä Bellalla oli hylkäys perusradalta joten Bella ei ollut enää mukana EHPM-kisassa. Bellan kanssa alku sujui ihan hyvin, mutta ensimmäinen virhe tuli kepeiltä. Kepit olivat avokulmassa ja Bella meni suoraan 2. välistä sisään. Keppien alku uudelleen ja jatkoimme matkaa hylkäävä virhe tapahtui juuri kohdassa missä vauhti oli kova. Pituudelta piti mennä suoraan oikealle hypylle, mutta Bella valitsi vasemmanpuoleisen hypyn. Tosin en tainnut edes ohjata kunnolla sillä virhe oli jo alla. Duon hyppis oli oikea nitro rata tyyliin ota tai jätä, mutta minä menen täysillä... Alku meni hyvin, mutta kepeille vein Duon sen varmimman kaavan kautta eli valssasin ennen keppejä joka hidasti aivan hirveästi koiran menoa. Sieltä renkaalle takaa kierrätys hyppy ja välistä veto. Takaa hyppy ja jälleen työntö jonka jälkeen menimme pituudelle kutsuin Duo tiukasti sillä matkasimme hypylle josta moni koira oli bongannut vasemmalla olevan putken. Duo eteni hienosti suoraan edessä olevalle hypylle kun minä jouduin kiertämään yhden hypyn takaa sillä se oli suoraan juoksu linjalla. Kaarre putken väärään päähän meni todella pitkäksi, mutta putken väärää päätä hipoen sain koiran käännettyä oikeaan putken päähän sieltä toisen putkeen ja parin hypyn kautta maaliin. Tulokseksi taistelunolla aivan hirveän pitkillä kaarroksilla... Ajasta oli varmaan saanut kevyesti ainakin 3s. pois jos ohjaaja olisi yhtään pysynyt mukana matkassa. Tällä nollalla sijoituimme sijalle 2. heti Jetin jälkeen. Ensimmäistä kertaa Jazzmo koirille kaksoisvoitto! :)

Piirinmestaruus laskettiin perusradan ja hyppyradan yhteistuloksen mukaan. Me saimme Duon kanssa tulokseksi 5 perusradan harmillisen riman pudotuksen vuoksi. Tällä sijoituimme sijalle 3. Tilda ja puolisisko Jetti voittivat nollalla, Timo ja Retu-pumi olivat toisia 1,38 tuloksella ja Duo siis kolmas. Hyvä me! :)

Kaiken kaikkiaan Forssan Palveluskoirille Piirinmestaruudet sujuivat varsin mallikkaasti sillä mineissä Hanna Ihamäki & Yoda (kääsna) olivat EHPM-2 ja makseissa Emmaleena Wenning & Kaiku (borcol) olivat myös EHPM-2!. Paljon onnea molemmille!. On meillä hyvä treeni porukka ;D Kiitos Emmulle myös Duon perusradan videoinnista!.

Agilitypäivä ei kuitenkaan loppunut tähän... Illalla menimme vielä Peetsan koulutettavaksi. Löysin jälleen aivan uskomattomia puolia Duosta. Peetsa antoi todella hyviä neuvoja ja totesi Duon todella nopeaksi koiraksi, joka voisi nopeudellaan piestä kaikki Suomen medikoirat :o Jos vain kaarroksia saataisiin pienimmiksi. Nyt meillä alkaa pieni uudelleen opettelu kierrä-sanan kanssa ja otamme myöskin käyttöön takaa sanan. Peetsa totesi myös Duon kepit hieman hitaamman puoleisiksi joten niistäkin tulisi vielä ottaa ainakin sekuntti ajasta pois. Kokeilin heti Peetsan neuvomaa tyyliä kepeille ja ero oli kyllä huomattava. Lisäksi Duon kanssa pitäisi käyttää enemmän hyödyksi taistelutahtoa. Joten aloitamme damin käytön pikku hiljaa ja opettelemme sen käskyllä toimivaksi.

                 Forssa HR Duo sij. 2

****

Voi perkules sentään sen Ruotsin reissun kanssa... Meni melkein maku koko reissuun: ländereillä on molempina päivinä tuomarin muutos ja leijonilla myös toisena päivänä *huokaisee* Taitaa se inttivalioituminen jäädä haaveeksi tältä reissulta. Mistäköhän saisin Duolle nopeasti turkin?.

****

Tytöt olivat tapansa mukaan innokkaina, syykin varmaan johtui siitä etteivät olleet esteitä nähneet MM-karsintojen jälkeen. Bella meni ensimmäisenä ja suoritimme radan varmistellen ja rauhallisesti. Puomin alastulokontakti otettiin todella varmasti vedättämällä. Duo kävi pienillä ylikierroksilla pitkästä aikaan. Neiti ei meinannut millään jäädä lähtöön istumaan vaan kävin sitä korjailemassa muutamaan otteeseen. Rata meni muuten hyvin, mutta pientä sanomista voisin sanoa puomin alastulosta. Se ei ollut aivan nappisuoritus tuli kyllä päähän, mutta ei läpääissyt suoraan etutassuja maahan vaan sain siitä sanoa toisen kerran. Palkkasin puomin ja sen seurauksena saimme 10 virhepistettä.

Loppusijoituksista Bella voitti medi kilpailevat ainoalla nollalla. Mielestäni epävirallisten aikatasoitukset ovat hieman epäreiluja 3-luokkalaisia kohtaan. Riihimäellä 1-luokan koiralla oli 12s enemmän aikaa suorittaa rata kuin 3-luokkalaisella :o

****

Perille päästiin ja oma nurkkauskin löydettiin pienen mietinnän jälkeen kehän takareunalta. Sieltä oli hyvä seurata kisoja. Pieni kävelylenkki ulkona ja menimme lämmittelemään muutamalle hyppyesteelle. Bella reagoi todella vahvasti mattopohjaan. Kun oma liike pysähtyi, pysähtyi Bellankin vauhti kuin seinään. Kaarrokset olivat pitkiä ja meno oli mattopohjalla muutenkin todella löysää. Duoon mattopohja ei vaikuttanut mitenkään, samanlainen riiviö terroristi kuin aina ennenkin :)

Ensin oli vuorossa hyppyrata jonka tuomarina toimi Risse Koponen. Koposen rata oli haastava, mutta siitä kuitenkin pystyi selviytymään. Alku oli haastava, muutama putkiansakin löytyi. Bella starttasi heti alkukoirien joukossa. Rata sujui ihan mallikelpoisesti, alku oli todella hidas. Tuntui, että Bella ei pystynyt edes etenemään mattopohjalla. Juokseminen oli ihmeellistä pomppimista. Vasta kepeillä rupesimme saamaan vauhtia ja meno alkoi muutenkin olemaan normaalimpaa Bellaa. Tulokseksi tuli nolla ajalla 36 ja rapiat päälle. Duon rata meni sähellykseksi heti alussa. Tein aivan hirveän suunnittelu virheen jo heti radan alussa. Luulin, että saisin Duon samalla lailla toiselle esteelle (vino muuri) kuin Bellan... Voi varmaan arvata se ei oikein onnistunut. Duo olisi pitänyt ottaa hypyn takaa vastaan ja ottaa muurin jälkeen haltuun. Duolle tuli siis kaksi kieltoa heti toiselta esteeltä ja oma fiilis laski aivan nollaan joten radalta ulos. Bellan nolla pienellä yliajalla riitti sijalle 36. Ei sijoituspisteitä :( Makseissa ja mineissä vastaava tulos oli kevyesti riittänyt 30. parhaan joukkoon ja sijoituspisteille.

Tavalliselle radalle pääsimme noin neljän tunnin odottelun jälkeen. Lauantain toisen radan tuomarina toimi Jan Vesalehto. Rata oli mielenkiintoisen haastava. Sopivasti ansakohtia ja koiran tiukkaa hallintaa. Bella starttasi jälleen ensimmäisenä koiristani. Alku oli jälleen todella hidas. Bella suorastaan mateli alun ja jäi patsastelemaan hypyn taakse. Pikku hiljaa Bella sai vauhtia koneeseensa (dieselmoottori?). Ensimmäinen virhe tuli muurilla jossa oli todella tiukka välistä veto. Tulimme Bellan kanssa aavistuksen liian kovaa tai käännyin liian tiukasti sillä muurin palikka tippui alas. Tässä kohta tuli jälleen pieni lamaannus ja kiinnostuksen lopahtaminen. Suoritimme radan kuitenkin loppuun. Yksi virhe tuli vielä ennen viimeisiä esteitä. Bellan keinu oli todella hidas ja annoin koiran hypätä kontaktin, tulokseksi 10 ratavirhettä ja yliaikaa sij. 50. Jälkeenpäin harmittelin sillä alle  8,81 virhepisteen tuloksella olisi ollut 30. parhaan joukossa ja saanut sijoituspisteitä. Mitä tästä opimme? jatka aina loppuun asti kunnolla, vaikka vitonen olisi jo alla...

Duon rata onnistui huomattavasti paremmin kuin aamuinen. Tällä kertaa olin jopa tehnyt oikeat ohjausvalinnat :) Duo tykitti taas normaaliin tapaansa. Rata sujui kuin unelma... Muurin palikatkin pysyivät paikoillaan ja puomin sekä aan kontaktit olivat aivan täydelliset. Sitten tapahtuu jotakin... Olimme jo suorittaneet yli puolet esteistä. Tulimme aalle, jätin Duon aan kontaktille josta piti mennä hypylle. Hypyn jälkeen oli kaksi U-putkea vierekkäin jonka oikeanpuoleisen putken vasempaan päähän piti mennä... Mitä minä taas teen!. Yht'äkkiä tuli aivan hirveä kiire, kutsuin Duon kontaktilta pois ja minun piti ottaa koira haltuun hypyn jälkeen. Vielä kun muistaisi ja malttaisi... Heitin käden holtitttomasti ilmaan ja käskytin putkeen. Samalla hetkellä tajusin mitä tein, suorastaan viskaisin Duon väärään päähän putkeen :( Mikä typerä moka ja vielä nolla alla!. Siihen loppui meidän karsinnat. Todella moni tuli kehumaan jälkeenpäin Duon mahtavia kontakteja, mutta se ei paljoa lohduttanut sillä hetkellä...

Koska kumpikaan koirista ei päässyt 30. parhaan joukkoon emmekä näin ollen saaneet sijoituspisteitä loppui meidän karsinnat jo lauantaina. Kokemusta saatiin taas roppakaupalla lisää, mutta menestystä saatiin jälleen jäädä odottelemaan... Ei muuta kuin ensi vuonna uudelleen paremmalla onnella!.

Viikonlopun jälkeen ei tullut samanlaista henkistä krapulaa kuin viime vuonna. Viime vuonna tuntui siltä, että  en osaa lajia yhtään. Tänä vuonna ei moista tapahtunut tai sitten morkkis tulee vasta myöhemmin ;) Oli todella hienoa kisata Duon kanssa ensimmäistä kertaa mattopohjalla ja huomata, että moinen alusta ei vaikuta mitenkään neidin menoon. Bellan kanssa täytyykin varmaan kuluvan vuoden aikana harjoitella spurtteja käytävän mattoa hyväksi käyttäen :D Täältä pohjalta me taas noustaan hitaasti, mutta varmasti!

****

Helsinki 15.07.2006 ROP Duo (tuomari: Tarmo Viirtelä)

Jälleen koiramainen viikonloppu :)

Perjantaina suuntasin Bella & Duon kanssa Lietoon Tsau:n järjestämiin epävirallisiin agilitykilpailuihin. Tarkoituksena oli mennä palkkaamaan tyttöjen kontaktit. Tuomarin rata oli oikein mukava ja kaikki kontaktit olivat radalla. Molempien tyttöjen kanssa palkkasin ainoastaan puomin alastulon. Bella meni muuten ihan hyvin, mutta hyppäsi aan jälkeisen hypyn suoraan edestä, vaikka se piti kiertää takaa. Olin itse niin keskittynyt puomin palkkaamiseen, että en moiseen huomannut kiinnittää huomiota. Duo meni muuten radan virheittä paitsi palkkasin puomin alastulon. Molemmille tytöille tuli siis hylkäys jo pelkän palkkauksen vuoksi. Jälleen hyvää harjoitusta. Turusta suuntasimme suoraan Helsinkiin sillä lauantaina menimme Tuomarinkartanon koiranäyttelyyn.

Lauantaina heräsimme Helsingin yksiöstäni ja kävelimme pienen aamulenkin ennen kuin lähdimme näyttelyyn Duon kanssa, myös Bella pääsi näyttelyhulinaan turistin roolissa. Oli oikein mukavaa kun kehä alkoi vasta ennen yhtä sai nukkua aamulla pitkään, vielä kun olimme jo valmiiksi Helsingissä :) Näyttelypaikalle oli todella lyhyt matka autolla n. 10 minuuttia asunnoltani. Autoja oli puolen päivän aikaan jo niin paljon, että jätimme suosiolla auton kauaksi tienvarteen. Ländereitä Tarmo Viirtelän arvioitavaksi oli ilmoitettu ainoastaan 4 kpl. Kaksi urosta ja kaksi valioluokan narttua. Ilmoittauduin näyttelyyn ihan mielenkiinnon vuoksi sillä Viirtelä oli kromfohrländereiden erikoisnäyttelyssä tuomarina syksyllä 2004 jolloin Duo kilpaili vielä nuortenluokassa ollen hienosti erikoisnäyttelyssä PN-2 ja vara-sertin arvoinen.

Viirtelä oli jälleen aika tiukalla tuulella sillä molemmat urokset saivat sileät punaiset. Molemmat valioluokan nartut saivat erin ja lopulta Viirtelä valitsi Duon parhaaksi nartuksi ja näin ollen ROPiksi :) Eipä tuomarin mielipide ole paljoa muuttunut puolessatoista vuodessa :) Ryhmäkehiin emme viitsineet jäädä vaan suuntasimme Jumboon ostoksille ;)

Sunnuntaina näimme pitkästä aikaan Anun ja bordercollie Noomin, irlanninterrieri Ruusa oli lähtenyt mökkeilemään. Kävimme päivällä ottamassa hieman agility esteitä ja illalla Anu hieroi kaikki koirani sekä kävimme yhdessä pienellä metsälenkillä. Kiitos Anu paljon treeni- ja lenkkiseurasta sekä koiruuksien hieronnasta! :)

****

07.-09.07.

Perjantaina suunnattiin Riihimäelle agility kilpailuihin jossa oli 3-luokille 2 hyppyrataa non-stoppina. Tuomarina molemmissa lähdöissä toimi Kari Jalonen ja molemmat tytöt: Bella ja Duo oli ilmoitettu kilpailemaan. Olin puoli neljän aikaan kotona pakkasin koirat autoon ja lähdin ajamaan kohti Riihimäkeä. Kun pääsimme Riihimäelle ja saimme pitkän pohdinnan jälkeen auton suurin piirtein varjoon oli järkytys nousta autosta. Koko matkan olin istunut hyvin ilmastoidussa autossa ja kun siitä nousi ulos tuntui, että olisi kävellyt päin seinää... Aivan tajuttoman kuuma ilma. Ei muuta kun heti ilmoittautumaan ja vessaan kastelemaan koirien pyyhkeet. Tuntui, että jo tällä matkalla jalat menivät aivan maitohapoille. Radalla oli käynnissä minien ensimmäinen rata joten oli hyvin aikaa kävellä lenkki koirien kanssa ja kerätä voimia startteihin.

Ensimmäinen hyppyrata oli mukava ei mikään kamalan vaikea vaan suorastaan aika helppo :) Ainut mietinnän kohde oli kepeille vienti ja keppien jälkeen oleva hypyn kierto ja sieltä väärään päähän putkeen vienti yksi hyppy välissä ja taas uudelleen toiseen u-putkeen. Putken jälkeen saikin luukuttaa oikein kunnolla sillä seuraavat viisi estettä oli lähes tulkoon suorassa linjassa. Mietintä myssyä sai käyttää myös suoran viimeisellä esteellä pussissa. Josta piti kääntyä lähes tulkoon 90 asteen kulmassa hypylle, ensin suunnittelin valssia mutta lopulta tulin siihen tulokseen että otan koiran vastaan ja lähetän seuraavalle esteelle ja leikkaan takaa sekä käskytän koiralle samalla oikeata hyppyä. Tämän jälkeen ei ollut enää kuin yksi hyppy ja vasemmalla maalina toiminut rengas.

Bella oli koko luokan ensimmäinen koira (paikka jota vihaan kaikista eniten...). Pieni kiire meinasi tulla koiran hakemisen kanssa, mutta onneksi ennen meidän rataa oli minien molempien starttien palkintojen jako. Lähdin Bellan kanssa suurin piirtein samaan aikaan. Rata sujui varsin mallikkaasti, kepeille vienti onnistui vallan nappiin ja muutenkin rata oli varmaa Bellaa. Varmistelin esteitä ehkä jopa liikaa sillä Bella tuntui olevan vähän hitaalla tuulella. Tuloksena nolla ja ihanneajan alitusta -4,31 s . Duo starttasi luokan toisiksi viimeisenä joten minulla oli kerrankin hyvä aika valmistautua Duon rataan. Kun jäljellä oli enää kymmenen koiraa otin Duon häkistä pois jäähdyttelemään. Duo oli aika kiivaalla tuulella. Kun meidän startti vuoro tuli jätin Duon hypyn ja pituuden taakse. Pitkään mietin, että mahtaako pituuden palikat pysyä pystyssä, mutta en vaihtanut alkuperäistä suunnitelmaa. Duo nousi istumasta seisomaan, mutta pysyi siltä paikallaan kutsuin koiran käsi ylhäällä ja otin muutaman askeleen peruuttaen. Duon kanssa pitää olla varsinkin lähdössä tarkka oman kääntymisen kanssa, koska Duo kääntyy jo aivan riman/pituuden päällä joten se saattaa koheli tuulella tulla alas. Vastaanotto sujui hyvin, mutta valssi hieman venyi pitkäksi, mutta sai vedettyä koiran oikein kepeille hypyille ja putkiin. Toisesta putkesta lähdin juoksemaan aivan hulluna eteen, sainkin aika hyvän etumatkan pussiin vienti koira haltuun ja käskytys kahden hypyn jälkeen oikealle hypylle meni aivan mahtavasti!. Duo kääntyi todella pienessä kulmassa vielä muutama hyppy ja oltiin maalissa. Tuloksena nolla ja ihanne aika alittui -8,43. Lopullisissa tuloksissa Duo oli sijoittui sijalle 3. Heti Frodon ja Akun jälkeen, hävisimme voittajalle ainoastaan -0,56 s. Bella oli 6. Ensimmäistä kertaa sain nollan molemmilla koirilla samassa startissa! Upeeta! :)

Kauaa emme ehtineet tuuletella hyviä nollia sillä seuraavan radan rakennus ja rataan tutustuminen alkoi heti Duon tultua maaliin. Pitkää aikaa ei todellakaan tarvinnut odotella. Tuntui, että rata oli hetkessä valmis :O Jalosen toisen radan alku oli hieman inhottava. Ensimmäisenä rengas 90 asteen kulmassa renkaasta hyppy takaa kierrätys hyppy ja toinen hyppy joka piti heittää edestä sen jälkeen hyppy vasemmalla pussi suoraa vauhtia hypylle ja toiselle hypylle jossa piti tapahtua välistä veto. Ansana oli putket molemmilla puolilla sekä vasemmassa reunassa kepit jotka oli todella lähellä. Välistä vedon jälkeen mentiin putkeen ja sieltä toiseen putkeen pari hyppyä ja muurin kautta takaa kierrätys hypylle ja kepeille jonka takana häämötti ihana putkeen suu. Keppien jälkeen ei ollut enää jäljellä kuin muutama hyppy. Rataan tutustuminen meni hujauksessa tuntui, että en saanut edes sisäistettyä rataa. Bellan piti lähteä radalle heti rataan tutustumisen jälkeen. Lämmittely ja Bellan kuumentaminen jäi todella minimiin.

Lähdimme Bellan kanssa samaan aikaan rata sujui jälleen bellamaisen varmasti. Alku sujui hyvin pussiin vienti onnistui ja välistä veto onnistui aivan nappiin heitto putkesta toiseen ja kovaa vauhtia juosten hyppyjen kautta muurille takaa kierto hypyn kautta ja kepeille vienti onnistui aivan nappiin :) Tämän jälkeen vinohypylle joka piti vielä tarkistaa sillä en ollut aivan varma kummasta suunnasta se piti mennä :o ja maaliin. Tuloksena nolla ja ajan alitusta -3,45. Duo starttasi jälleen luokan viimeisenä joten oli hyvää aikaa nollata pää ja juoda nestettä :) Duon vuoro koitti jätin koiran renkaan taakse ja otin vastaan takaa kierrätys ja edestä heitto hypylle ja lähetys eteen jolloin leikkasin takaa. Duo kääntyi jälleen todella hyvin vasemmalle pussiin. Juoksi minkä jaloistani pääsi hypylle ja toiselle hypylle jossa piti tehdä välistä veto. Jälleen veto onnistui aivan nappiin. Duo putkesta toiseen ja hyppyjen kautta muurille jonka kautta takaa kiertäen hypylle. Sitten olikin jännittävin vaihe... Kepit jossa oli putki takana... Sattumalta olimme juuri torstaina treeneissä treenanneet tätä ja Duo oli joka kerta putkessa. Itsevarmasti näytin kepit ja Duo lähti pujottelemaan eikä edes vilkaissut putken suuntaan. Viimeiset esteet hyppy, pituus ja hyppy ja aloin himmaamaan vauhtia. Tuloksena Duolle nolla, upealla ajan alituksella -6,22. Tällä ajalla sijoituimme hienosti sijalle 2. heti Hipon jälkeen, hävisimme Hipolle ainoastaan -0,31 s :o

Palkintojen jaon jälkeen pääsimme lähtemään kotiin kotiin saavuimme hieman ennen yhtätoista.

Lauantai-aamuna kello soi jo 04.30... En kyllä olisi millään jaksanut nousta ylös sängystä. Väkisin kampesin itseni ylös ja vein koirat pihalle ja pakkasin auton. Lähdimme kohti Janakkalaa jossa järjestettiin Agirotu 2006. Olin ilmoittanut Bellan ja Duon ainoastaan yhteen starttiin, Finish Openiin ja rataantutustuminen alkoi jo klo 07.30 :o Perille päästiin hieman yli tunti ennen luokanalkua. Kisapaikalla alkoi varjon etsiminen löysin meidän radan läheltä tyhjän jalkapallomaalin jonka sivuun kokosin tavarani. Tosin päivän mittaan tyttöjen häkki siirtyi pensaiden keskelle suojaan auringolta. Risse Koposen rata vaikutti todella mukavalta alku tuotti hieman pään vaivaa hyppy muuri hyppy suoraan edessä aa ja vasemmalla u-putki. Putken toinen pää näky hyvin muurin jälkeen. Sinne ei pitänyt mennä vaan toiselle hypylle ja sieltä vasta putkeen ja suoraan aalle. Muuten rata tuntui oikein mukavalta.

Bella starttasi koiristani ensimmäisenä. Alku sujui todella hyvin sain vietyä koiran hyvin putkeen ja aalle jonka kontakti otettiin todella hyvin rata sujui oikein hyvin puomille asti jolloin tein taas ne "vanhat" Bella menee alastuloa otan koiran haltuun ennen kontaktia vedätän rajalle asti ja lähden kiirehtimään ja valssaan liian aikaisin. Bella hyppää puomin alastulon. Kun malttaisi ottaa sen yhden askeleen enemmän, mutta ei... Maaliin tuloksella 5 ja aika alittui -. Duon starttiin oli parisenkymmentä koiraa välissä. Juuri kun olin jättämässä Duon juoksi radalle ylimääräinen koira joka otettiin kiinni. Pasmat meni ehkä aavistuksen sekaisin. Jätin Duon hypyn taakse ja otin vastaan muurin kohdalta sain vedettyä Duon hyvin hypylle ja putkeen. Putken jälkeen tapahtui jotain. Kutsuin Duo kun se tuli putkesta ja taisin samalla hetkellä alkaa kääntymään kohti aata. Duo tuli hypyn kautta aalle. Tuloksena hyl. Loppurata meni kuin unelma, aivan mahtava nopea rata. Harmi kun hylly radasta ei saa tietää aikaansa sillä tämän radan ajan olisin todellakin halunnut tietää!. Duon meno oli aivan mahtavaa!. Bella sijoittui tuloksella 5 sijalle 33. ja kun 25. parasta pääsi jatkoon tiesi se meille kotiin lähtöä.  Jäin vielä muutamaksi tunniksi katselemaan ratoja ja minien Finish Open finaalia. Tämän jälkeen lähdimme kotiin aivan väsyneinä. Illalla nukuimme kilpaa Bellan ja Duon kanssa :)

Sunnuntaina oli vuorossa joukkueviestit. Molemmat tytöt olivat joukkueissa ja myös Lucas olisi ollut leijona joukkueessa, mutta lihaksiston kireyden vuoksi Lucas ei päässyt tällä kertaa kisaamaan. Duo oli Kromlins Too Fast joukkueessa ja Bella Kromlins Ask for More joukkueessa. Duon rataan tutustuminen alkoi vasta klo 10.30 joten meidän ei tarvinnut lähteä kotoa kuin vasta kahdeksan aikaan. Janakkalaan saavuimme hieman ennen yhdeksää ja aloimme kuumeisesti etsimään varjoa... Pitkään kiertelin kenttää, mutta kaikki varjopaikat oli jo varattu. Sisääntulon lähettyviltä löysin rakennuksen jonka takana oli varjo, ystävälliset ihmiset antoivat vielä minun pystyttää leirini siihen :)

Eskolan Kaisa toimi medien joukkueradalla tuomarina. Rata oli mielestäni mukavan vaativa jossa oli myös sopivasti ansoja. Alussa oli hyppy ja hieman erilinjassa toinen hyppy josta oli suoraan houkuttimena aa-este. Sinne ei pitänyt mennä vaan vasemmalle kepeille sieltä matkaa jatkettiin vinohypyn kautta aalle ja u-putken oikeaan päähän jonka vieressä oli todella lähellä hyppy. Putken jälkeen jatkettiin kahden hypyn kautta kolmannelle hypylle joka oli 90asteen kulmassa ja sieltä okserille hypylle ja u-putken väärään päähän renkaalle vinohypylle jonka jälkeen aalle jonka edessä oli u-putki sinne ei menty vaan taakse hypylle ja toinen takaa kiertäen muuri ja maalihyppy.

Kromlins Too Fast starttasi melkein rataan tutustumisen jälkeen. Meidän starttijärjestys oli seuraava: Timo & Rumba, Annariina & Duo, Suvi-Tuuli & Aku ja Jasmina & Chili. Kun Timo oli tulossa Rumban kanssa maaliin jätin Duon hypyn taakse odottamaan kun Rumba tuli maaliin lähdimme me heti radalle (aikaa ei pysäytetä välillä) alussa oli hieman jäässä Tilda huutaa, että mene! ja minä vaan seison ennen kuin tajuan lähteä likkeelle. Sain Duon todella hyvin haltuun hypyn jälkeen sain pienen kaarroksen jälkeen kepeille jatkoimme matkaamme todella hyvin ja vauhdikkaasti. Duo kuunteli ohjaustani todella tarkkaan eikä meillä ollut mitään vaarallista tilannetta. Teimme hienosti nollan :) Koska joukkuerata on todella lennokasta en nähnyt ollenkaan muiden joukkueemme jäsenien ratoja. Jälkeenpäin kuulin, että me ja Timo ja Rumba olimme tehneet nollat ja Jasmina & Chili ja Suvi-Tuuli & Aku olivat selvinneet radasta vitosella. Aikamme oli todella hyvä joten menimme suoraan kärkeen tuloksella 10. Joukkueita oli kuitenkin vielä lähes puolet jäljellä ja kovia joukkueita vielä tulossa.

Bella starttasi viimeisessä ryhmässä Kromlins Ask for More joukkueessa. Meillä oli pieniä ongelmia joukkueen kanssa vielä alkuviikolla sillä yksi koirakko oli perunut tulonsa ja otimme käyttöön varakoiran Piipopin. Vielä alkuviikolla Tilda ilmoitti Jetillä olevan juoksu ei meillä ollut enää toista varakoiraa käytössä sillä se oli jo toisessa joukkueessa. Pitkä sumplinnan jälkeen saimme vapautettua toisen varakoiran toisesta joukkueesta ja he ottivat käyttöönsä joukkueen toisen varakoiran. Näin me saimme Jepun joukkueeseen. Meidän starttijärjestys oli seuraava: Outi & Piipop, Pekka & Masi, Annariina & Bella, Pekka & Jepu. Käytännössä Pekka starttasi kahdella koiralla samassa joukkueessa ja ainoastaan yksi koira oli välissä :O Tuo vaatisi todella kovaa kuntoa ja päätä!. En paljoa ehtinyt ensimmäisen koirakon menoa katsomaan sillä olin niin keskittynyt omaan suoritukseen. Meidän vuoro tuli ja Bella toimi todella hienosti :) Bella kuunteli todella tarkkaan ja teimme puhtaan nollaradan :) Loppujen lopuksi Piipop ja Bella teki nollan. Masille tuli vitonen riman pudotuksesta. Jepu joka oli ensimmäistä kertaa kisoissa ja teki samalla myös ensimmäistä kertaa pitkän radan selvisi hienosti maaliin kympillä ainoastaan kaksi virhettä kepeiltä. Kerrassaan mahtava suoritus!, tulokseksi tuli siis 15 virhepistettä.

Omia sijoituksiamme saimme jännittää kirjaimellisesti loppuun asti. Kromlins Too Fast oli koko ajan kärjessä, mutta tiedossa oli, että myös borderterrierit olivat saaneet kympin. Kun lopulta tulokset kuulutettiin kävi ilmi, että Kromlins Too Fast oli voittanut medien joukkueviestin!. Joukkueita oli yhteensä 63 kpl!. Aivan mahtava suoritus: Rumbalta, Duolta, Akulta ja Chililtä!. Toiseksi tuli borderterrieri joukkue ja kolmanneksi Kromlins Keen (Tarja & Samba, Allan & Roki, Åsa & Mymlan ja Jonna & Hippo)  Bellan joukkue Kromlins Ask for More oli lopulta hienosti viides! Kerrassaan mahtava suoritus ländereiltä! :) Kiitos Aliisa valokuvista!

Yhteenvetona:

Viikonloppu oli kerrassaan aivan mahtava. Tälläisiä viikonloppuja on todella harvoin. Perjantaina onnistuin ensimmäistä kertaa tekemään samassa startissa molemmilla nollat. Kun toisesta startista tuli vielä nollat molemmille tuntuu se aivan käsittämättömältä suoritukselta!. Kahdella koiralla samana iltana 4 nollaa!! :O Tämä antaa toivoa siitä, että ehkä se minun pääni kestää (ainakin kovilla helteillä kun ovat aivan hyytyneet) ja pystyn tuon kaltaisiin suorituksiin!. Duon perjantain nollien ansioista on myös Duolla oikeus osallistua MM-karsintoihin heinäkuun lopulla!. Viikonlopun kruunasi vielä Duon ja Bellan joukkueiden menestys joukkueviestissä. Loistavaa, tätä hehkutetaan vielä pitkään! B)

****

****

Parhaat kaverit: Noomi (Eyewitness Puzzling Twist) & Duo

****

Sunnuntaina aamuna kello 7.00 lähdimme Matin ja tyttöjen kanssa kohti Lappeenrantaa. Perille saavuimme noin klo 10.30 tunti ennen rataan tutustumista. Ilma oli todella lämmin. Onneksi Anne-Mari ja Tiina opastivat meidät samaan paikkaan missä he majailivat. Sain kevythäkin penkille varjoon. Kenttä tuntui aivan saharalta, pistävä kuuma aurinko ja vaalea hiekka. Hiki virtasi jo heti alkuunsa. Itse starttasin Bellan kanssa aivan viimeisten joukossa (noin 123 medikoiraa oli ennen meitä). Ennen rataan tutustumista hieroin nivuseen lämpögeeliä ja otin särkylääkkeettä. Tänään tultaisiin juoksemaan hampaat irvessä.

Tuomari oli suunnitellut varsin haastavan radan, tiukkaa käännöstä ja haltuun ottamista, ihanneaika oli myös tiukka. Rataan tutustumisessa eniten mietintää aiheutti keppien jälkeinen sykerö. Kepeiltä käännyttiin 90°asteen kulmassa eteen renkaalle ja takaa kierto vasemmalle hypylle. Hyppy oli siis aivan keppien vieressä poikittain jonka ohi piti mennä renkaalle. Bella on todella herkkä ohjattava ja olen muutaman hylsyn ottanu siitä että olen ollut hieman kasassa ja Bella on ottanut viereisen esteen jos on pitänyt mennä suoraan.

Ennen omaa vuoroani kävin ostamassa koirille viitta pyyhkeet jotka kastelin vedellä. Suorastaan ihmettelin tuon pyyhkeen vaikutusta, läähätys loppui heti viittojen laiton jälkeen. Pitkän odottelun jälkeen (lähes 2h) tuli meidän vuoro. Oma vuoroni tuli pikkuisen yllättäen sillä muutama koira oli edestäni pois. Viime hetken venyttelyt ja kävelimme radalle. Bella puhkui intoa jätin Bellan hypyn taakse ja lähdimme matkaan toinen hyppy välistä veto ja poikittaiselle hypylle joka piti kiertää takaa sieltä pituudelle ja muurille kaksi u-putkea vastakkaisen meidän piti mennä oikealle olevan putken kauempaan päähän. Tämä ei jostakin syystä onnistunut. Olin kyllä ottamassa koiraa vastaan kädet oli alhaalla, mutta rintakehä osoitti toista putkea ja Bella vipelsi sinne. Matti sanoi Bellan katsoneen minua monta kertaa, mutta en sanonut mitään käskyä. Samaan putkeen vipelsi moni muukin koira. En osannut edes kuvitella, että kämmäisimme tuollaisessa kohtaa :( Loppurata sujuikin vallan mainiosti ilman virheitä, tietenkin...

Nivunen oli troppien jälkeen aika tunnoton ja särky alkoi vasta vähän ajan kuluttua. Tänä vuonna ei SM-kisoista jäänyt muuta tulosta kuin kaunis punainen "rusketus". Koko vartalo sai uuden kauniin värin sääret mukaan lukien ;) Viime vuotiseen nähden parannusta oli se, että huulet eivät palaneet eikä turvonneet jumbo kokoon :D

Tällä hetkellä on taas vaikea kuvitella, että pitäisi alkaa taas keräämään nollia ensi vuotta silmällä pitäen. Takki on suoraan sanottuna pikkaisen tyhjänä. Nyt lepäämme vähän aikaa ja yritän saada jalan kuntoon. Kyllä täältä taas noustaan :)

Paljon onnea Minnalle ja Duon tädille Nirpulle SM-2 ja Tarja kasvattajalle SM-5 sijoista!, aivan mahtavaa! :)

****

Kiitos kuvista Itu! :)

© Ritva Heino

© Ritva Heino

****

10.06.

Aurinkoista lauantai iltapäivää lähdimme viettämään Lietoon jossa järjestettiin Tsaun 15-vuotis juhlakisa. Molemmilla radoilla tuomarin virkaa hoiti Leena Rantamäki-Lahtinen. Molemmat tytöt oli ilmoitettu kahteen starttiin. Lucas pääsi mukaan turistin virassa, pojalle oli tarkoituksena antaa oikein kunnolla "shokkihoitoa" vieraista koirista. Päivän suurin murheenaihe oli vasen nivuseni, joka oli kipeytynyt aikaisemmin viikolla. Pystyisinkö juoksemaan kunnolla? kestäisikö jalka?.

Tavallinen rata:

Ensimmäisenä koiristani starttasi Duo. Leena oli suunnitellut aika hauskan radan joka vaati hieman myös ohjaajalta. Alku sujui hyvin ja putken viennin aikana pystyin hyvin irtoamaan ja sijoittumaan seuraavalle esteelle joka oli aita. Tämän jälkeen matkaa jatkettiin puomille jonka kontaktin Duo otti todella hyvin :) Puomilta mentiin vinosti hypylle josta tuli ensimmäinen kielto. Lähdin irtoamaan aivan liian aikaisin eikä Duo ollut vielä lukinnut estettä. Pikainen korjaus ja itseni tsemppaaminen loppuun. Hypyltä mentiin putkeen ja vaikea keppi kulma jonka sisäänmeno onnistui aivan nappiin. Keppien päässä valssi ja kahden hypyn takaa kierrätys jonka jälkeen oli pituus ja hyppy ja suora sihti aalle. Ennen aata oli kuitenkin vielä yksi hyppy joka ei ollut linjassa. Tässä kohtaa ohjaajalla oli käynyt radan suunnittelu vaiheessa iso kämmi... Minun olisi pitänyt ohjata Duoa ulkoreunaa pitkin, mutta yritin sisäkautta. Eihän tuo mahdoton työntö onnistunut millään sillä Duo oli pari metriä edellä minua. Kaksi kieltoa lisää ja tulokseksi hyl ja suorinta tietä ulos radalta. Nivusta koski, mutta ei aivan mahdottomasti. Bellan radan tavoitteena oli ottaa puomin alastulokontakti. Rata sujui vallan mallikkaasti ja se kontakti otettiin niin nätisti ja hyppy ennen putkeakin sujui ilman kieltoa. Keppien sisään meno meni nappiin niin kuin takaa kierrätys. Typerä ohjaaja ei muuttanut Duon hylsy kohdassa ohjaustekniikkaansa vaan veti aivan samalla. Juuri ja juuri sain työnnettyä Bellan ei linjassa olevalle hypylle. Tämän seurauksena jäin itse liian paljon jälkeen. Bella juoksi aalle ja minä yritin pysyä kinttuni kanssa perässä. Oma vartaloni taisi olla hieman lyssässä enkä myöskään sanonut mitään käskyä ja Bella valkkasi putken sijaan lähtöhypyn. Hylsy myös Bellan kanssa tältä radalta. Lähdimme vähin äänin radalta pois ja samalla jalkaa säästäen.

Hyppyrata:

Tämäkin rata oli mukavan haasteellinen ei mikään ihan läpihuuto juttu. Jälleen keppikulma laittoi mietityttämään oman nivusen lisäksi.

Duo starttasi ensimmäisenä. Alku sujui hyvin hypyn takaa vastaan ottamaan ja putken kauempaan päähän ja sieltä toisen putkeen ja sitten lähdin irtoamaan pitkälle hypyn taakse lähes renkaan  luokse jotka olivat suorassa linjassa. Renkaan jälkeen pituudelle josta 90°asteen kulmassa kepeille. Sisään meno jälleen aivan nappiin :) Keppien jälkeen taaksepäin ja kaksi hyppyä jonka päässä olin kuvitellut valssaavani. Voitte kuvitella, että minä en todellakaan ehtinyt valssaamaan ja oli pakko tehdä hätäratkaisu joka ei oikein onnistunut. Lähetin Duon toiselle hypylle ja sitten toiselle ja yritin leikata takaa. Leikkaus oli aivan liian myöhässä ja Duo katsoi minua ja pysähtyi. Duo hyppäsi lähes paikaltaan ja tuijotti minua samalla takajalat tiputti riman. Leikkaus oli pakko tehdä sillä hypyn jälkeen oli suoraan oikealla putki jonne piti mennä. Putkesta 3 hypyn kautta loppu suoralle joka koostui hypystä suorasta putkesta ja hypystä. Duolle tulokseksi viisi. Kyllä tuo riman pudotus harmitti maalissa aivan vietävästi!.

Bellan kanssa startattiin asenteella kaikki tai ei mitään. Rata sujui kepeille asti varsin mallikkaasti. Kepeillä huomasin kengän nauhojen olevan auki ja mietiskelin, että pysähdynkö ja solminko vai jatkanko kengät nauhat lepattaen. Tyydyin viimeiseen ratkaisuun :) Juokseminen ei kyllä ollut mitään kamalan rentoa sillä nivuseen sattui ja pelko vielä siitä, että kompastuisin omiin kengän nauhoihini ei tuonut kauheasti lisää varmuutta ;) Matka jatkui olin kuvitellut tekeväni myös Bellan kanssa valssin, mutta tein pikamuutoksen ja tein persjätön :) Persjättö onnistui todella hyvin!. Olisi pitänyt sitä kokeilla Duonkin kanssa eikä mitään takaaleikkausta, mutta eihän sitä kaikkea voi ymmärtää radalla ollessaan. Loppurata sujui mallikkaasti nollaa tehden. Tulokseksi tuli nolla ja sij. 4. Hävisimme -0,19s kolmannesta sijasta... Pikkuisen harmitti!. Tuo aika meni jo niissä kengän nauhojen ihastelemisessa...

Yhteenvetona:

Päivä oli kaiken kaikkiaan kuitenkin onnistunut. Oma nivuseni oli kyllä illalla aivan sökönä jalka ei 10cm enempää noussut illallla ilman kipua :( Bella vaikutti todella innokkaalta ja yhteistyö haluiselta sekä Duolle oli palannut normaali vauhti takaisin. Mitään oireita valeraskaudesta yms. ei enää ollut, hyvä niin. Lucas oli erittäin pirteä poika ja yritti tapansa mukaan iskeä kaikkia tyttöjä ;)

****

****

Kiitos paljon Johannalle ja pojille mukavasta lenkistä! (+kuvista). Otettaan taas lähiaikoina uusiksi :)

****

Tuomari oli suunnitellut kivan virtaviivaisen radan. Duo meni koiristani ensimmäisenä pikkuisen pelotti tekisi Duo jälleen "Turun temput" mutta ei tehnyt :) Koira lähti innokkaasti mukaan ja suoritimme radan tasaisen varmasti, tosin palkkasin namilla puomin alastulon. Bellan startti oli jotakin aivan hirveätä... Alku meni ihan hyvin, mutta sen jälkeen lähti mopo käsistä. Bella suorastaan näytti minulle keskisormea ja teki aivan omiaan eikä totellut yhtään... Tuntuu, että valioitumisen jälkeen Bellalla on todellakin nousut pissi päähän taikka sitten neiti syttyi toden teolla vasta nyt lajiin... Ei tunnu yhtään kivalta mennä tuollaisen pommin kanssa kun SM-kilpailut ovat muutaman viikon päästä :O

Olihan minulla myös lainakoira kisoissa :) Päädyin ohjaamaan ensimmäistä kertaa Elliä!. Meno taisi kyllä olla sen näköistä, että ei todellakaan olla harjoiteltu yhtään yhdessä. Olen kuitenkin positiivisesti yllättynyt, että Elli meni kanssani niinkin hienosti ;)) Radalta taisi tulla kolme kieltoa. Kiellot johtui ihan siitä, että lähdin irtoamaan hypyiltä liian aikaisin. Omat koirat lukitsevat hypyt ja hyppäävät sen, mutta Elli ei vielä osaa lukita esteitä. Elli meni kyllä todella hienosti koira on ainoastaan muutaman kerran nähnyt tänä vuonna esteet ja joutui vielä starttaamaan vieraan ihmisen kanssa. Voisin kokeilla Elliä myös toisten, mutta ehkä pitäisi ensi kerralla hieman treenata ensin yhdessä :)

Iloinen uutinen on se, että näyttää siltä ettei pojalle ole jäänyt mitään traumoja/pelkoja eri näköisiä koiria kohtaan. Luulen, että poika ei ehtinyt edes tajuamaan mitä tapahtui. Hyvä niin :)

****

Tänään olimme pitkästä aikaan lenkkeilemässä Anun ja koirien kanssa. Treffien tarkoituksena oli saada juoksun jälkeisestä morkkiksesta kärsiville tytöille muuta ajateltavaa. Tämä koski lähinnä Duoa ja Noomia :) Myös Lucas pääsi mukaan, koska vaikutti pirteältä pojalta. Nyt todellakin tarvitaan hyviä koirakokemuksia Lucakselle eilisen trauman jälkeen. Tähän tarkoitukseen koirakaverit Ruusa ja Noomi sopivat  paremmin kuin hyvin. Lenkki suuntautui paavolan metsiin, missä koirat saivat juosta vapaana. JJM-tytötkin taisivat saada muuta ajateltavaa ;D Kiitos Anulle ja koirille lenkkiseurasta!.

****

Sunnuntai aamuna starttasimme auton ennen kahdeksaa kohti Piikkiön ryhmänäyttelyä. Näyttelyyn oli ilmoitettu 3 kpl ländereitä Pirjo Aaltosen arvosteltavaksi. Duo esiintyi tasaisen varmasti ja kauniisti. Tosin mielessä häivähti, että mahdanko olla muulikehässä :D Huomaa, että Duolla on juoksun jälkeistä morkkista. Duo esiintyi meinaan hieman laiskasti. Tuloksena oli kuitenkin paras narttu ja ROP mukavalla arvostelulla :)

Ryhmänäyttelyn jälkeen matkasimme Att:n hallille jossa oli agilitykilpailut. Duo oli ilmoitettu yhteen starttiin hyppyradalle. Ilmoittaessani en tiennyt yhtään mihin aikaan mahdollisesti länderit arvosteltaisiin näyttelyssä. Olimme Att:n hallilla jo ennen yhtätoista ja saimme odottaa hyppyradalle pääsyä yli kolme tuntia... Tämä ei ollut ehkä maailman hyvin ratkaisu jäädä vielä odottelemaan. Kun hyppyradan vuoro lopulta tuli oli Duo ihan omituinen. Duo ei meinannut jäädä istumaan joten sanoin hieman tiukemmin istu-käskyn. Menin vastaan ottamaan ja Duo ei edes katsonut minua vaan katseli ihan jonnekkin ihan muualle. Kutsuin Duon ja Duo hyppäsi kaksi hyppyä ja annoin keppi käskyn. Duo ei edes katsonut minua vaan meni ohitseni putkeen. Koko koira oli todella omituinen ja poistuimme radalta vähin äänin. Duolla taitaa todellakin olla jokin juoksunjälkeinen muuliaika... Eipä ole vielä koskaan käyttäytynyt noin kun agiesteet on lähettyvillä...

Järkyttävin asia kantautui kuitenkin korviini kun pääsin kotiin: Äiti tuli heti ovella vastaan ja kertoi, että Lucaksen päälle oli hyökännyt irrallaan oleva amstaffi-uros! :(( Äiti oli lähtenyt normaalisti kotipihalta Bellan ja Lucaksen kanssa lenkille. Ennen kävelytielle pääsyä oli takaapäin hyökännyt amstaffi eikä ulkoiluttajaa ollut missään. Koira oli hyökännyt suoraan pienen miehen kimppuun. Onneksi äitini toimi todella nopeasti, irrotti otteen molemmista hihnoista ja hyökkäsi takaapäin amstaffi-uroksen kimppuun. Onneksi amstaffilla oli paksu nahkainen kaulapanta josta sai hyvän otteen ja äiti sai nostettua koiran etupään ilmaan ja koira irrotti otteensa pienestä miehestä. Onneksi naapurit olivat ulkona ja kuulivat äidin avun pyynnöt. Naapurien avustuksella amstaffi köytettiin lyhtypylvääseen ja joku ystävällinen oli kutsunut poliisit jonka perusteella myös amstaffin omistaja löytyi. Lucas vietiin eläinlääkäriin, mutta onneksi mitään aivan hirveätä ei ehtinyt tapahtumaan äitini nopeiden refleksien ansiosta. Pyllyyn tuli hampaan jäljet, mutta traumoista mitä tämä tulee pojalle jättämään ei ole vielä tietoa. Poika sai rauhoittavaa ja kipulääkettä sekä nestettä ihon alle sekä antibioottikuurin sekä kipulääkkeet kotiin.

Kaikista kamalinta on se, että Lucas on todellakin maailman kiltein koira joka ei osaa edes puolustaa itseään. Kun amstaffi oli hyökännyt Lucaksen kimppuun oli poika pyrkinyt pensaan alle ja alistunut. En halua edes tietää mitä tuollainen n. 60cm korkea koira joka painaa noin 30kg olisi voinut tehdä kuusikiloiselle pienelle leijonapojalle ilman äitini härkäpäisyyttä ja puolustusta... Meillä ei olisi enää pientä miestä!.

Illalla Bella sai kunnon hieronnan ja Duo sekä Lucas tutkittiin, iso kiitos meidän teamin yksityis hierojalle! :)

****

Ensimmäinen rata oli mukavan koukeroinen. Duo jäi hyvin istumaan hyppyjen taakse josta otin sen mukaan. Rata sujui vallan mainiosti lähes loppuun asti... Viimeisten esteiden joukossa Duo tuli kovaa vauhtia hypylle josta piti kääntyä kepeille. Oikein sisään, mutta liian kova vauhti aiheutti sen, että Duo ajautui kakkosvälin ohi. Duon olisi pitänyt taipua 90°asteen kulmassa seuraavan väliin, vaikka Duo onkin oikea spagettimakaroni oli tuo liikaa. Vitonen kepeiltä ja minä lopetin ohjauksen ja hyllytin Duon...

Seuraavan radan alku oli todella outo. Ihmeellistä kääntöä ja vääntöä. Duo jäi hyvin paikalleen, mutta kuvio mitä yritin ei oikein onnistunut kunnolla. Takaa kierrossa Duo teki jotain todella outoa ja irtosi kauas aalle... Siellä neiti istui tyytyväisenä aan alastulolla odottamassa jättimäisiä kehuja upeasta alastulosta... Loppurata menikin jälleen hyvin...

Hyppyradalle mentäessä Duo oli selvästi jo väsynyt, oltiinhan me oltu matkassa jo yli 8 tuntia... Duo suoritti radan hyvin ja tasaisesti, mutta terävyys oli hieman kateissa. Tuloksena oli kuitenkin nolla.

Yhteenvetoa: Jos tästä päivästä täytyy sanoa jotain positiivista oli se ehdottomasti Duon kontaktit... Ensimmäisellä radalla aa mentiin kaksi kertaa ja puomi kerran. Seuraavalla mentiin puomi ja aa. Mitään ongelmia ei ollut ja Duo suoritti ne juuri sillain miten pitikin. Kontaktit on ehkä liiankin hyvin hallussa... Sillä se irtoaminen aan alastulolle oli todella outo ratkaisu Duolta. Ainakin huomaa mitä olemme harjoitelleet koko viime syksyn ja talven ;)

****

Tänään oli vuorossa omat kotikisat Forssassa. Järjestäjänä oli naapuriseura Forssan Pussikoirat. Kaikki kolme koiraani oli ilmoitettu kisaamaan. Lucas ykkösluokan hyppyradalle ja tytöt kolmosluokkaan. Tuomarina kaikissa luokissa toimi Markku Vuorinen. 1- ja 2-luokkien tavalliset radat olin itse töissä tuomarin sihteerinä. Koetoimitsija kortista puuttuu enää ratamestarin virka. Sen suorittamiseen taitaa vielä mennä vähän aikaa...

Lucaksen hyppyrata:

Aamulla lähdimme Lucaksen kanssa kilpailupaikalle. Poika ei todellakaan ole mikään aamuvirkku... Kisa aamuna poika oli jälleen kömpinyt sängyn alle ja sain kiskoa pojan sieltä pois... Poika kainaloon ja autoon sekä auton nokka kohti kisapaikkaa. Oli todella luksusta ajaa vaivaiset 6 minuuttia kisapaikalle :) Perille päästyä myös Lucas päätti herätä. Poika olikin erittäin polleana kentän laidalla. Pienen miehen säkä kasvoi ainakin puoli metriä ja häntäkin oli niin tiukalla saparolla... 

Tuomari oli suunnitellut todella kivan ja virtaavan radan :) Ainoana mietinnän kohteena oli pussi ja radan pituus. En ollut ihan varma suorittaisiko Lucas pussia vai ei. Ollaan niin vähän otettu esteitä tänä vuonna ja vielä viimeiset 2 1/2 viikkoa pojalla on ollut tulehdus päkiässä. Pojan kanssa ollaan otettu ainoastaan muutamia esteitä kerrallaan. Pikkuisen mietitytti myös suorittaisiko Lucas kaikkea 20 estettä :O

Mutta pieni mies osaa yllättää ja sanonta lahjattomat treenaa pitää todellakin paikkaansa... Lähdimme Lucaksen kanssa samaan aikaan ja poika aloitti todella vauhdikkaasti ja ohjauskin onnistui todella hyvin :) Pieni mies suorastaan kiisi esteeltä esteelle. Ainoa hidas kohta oli pussi joka suoritettiin aika hitaasti, mutta poika itsepäisesti kömpi pussista ulos ;) ja jatkoimme vauhdikkaasti radan loppuun asti!. Tulokseksi tuli nolla jolla sijoituimme sijalle 2.!!. Aikakin alittui mukavasti -8,85 ;) On suorastaan omituista kuinka tuo pieni mies syttyy kilpailukentällä... Harjoituksissa esteet mennään matelemalla, mutta kisoissa... Wau!!. Vielä kun saataisiin se puomi nopeammaksi voisimme alkaa haaveilemaan 2-luokasta. Harmi vain kun ohjaajan aika on rajallinen. Katsotaan nyt mitä saamme kesän aikana aikaiseksi ;)

Duon ja Bellan tavallinen rata:

Lucaksen radan jälkeen kävin hakemassa tytöt kotoa autoon odottelemaan. Duon juoksu oli juuri alku viikolla loppunut minkä vuoksi ehdimme ennen kisoja käymään ainoastaan yhdet treenit. Duo kävi todella kuumana jo ennen starttia: hyppi, näykki ja räyhäsi. Tuollaista kamalaa käytöstä ei ole vielä ikinä ollut... Tuomarin rata oli oikein mukava ainoastaan hankala kulma renkaalle mietitytti, mutta tämä ei ollut mikään ongelma jos vetäisi hypyn jälkeen koiran ulkokautta saisi suoremman linjan aalle. Myöskin keppikulma oli hieman erikoisempi, mutta ei yhtään hankala.

Duo starttasi luokkansa ensimmäisenä. Duo oli todella kuumana ei millään meinannut jäädä istumaan paikalleen. Päättäväisesti yritin olla huomioimatta Duon hötköilyä. Alku sujui todella hyvin renkaalle vienti onnistui todella hyvin. Aan kontakti sujui mallikkaasti samoin kuin kepeille vienti. Tällä kertaa myös keinu onnistui lähes nappiin :) Keinun jälkeen jatkettiin pituuden kautta putkeen jonka jälkeen suuntasimme hypyille. Jostakin kummasta syystä Duo tiputti vastaanotossa riman ja minä hämäännyin aivan totaalisesti silmän räpäyksessä tuli myös kielto seuraavalta hypyltä. En ollenkaan muistanut, että tämä oli sarjaesteen b-osa ja jatkoin matkaa c-hypylle jonka vuoksi saimme hylkäyksen. Loppurata: viimeiset 4 estettä onnistui todella hyvin ja puomin kontakti oli todella hyvä :)

Bella starttasi luokkansa viimeisenä. Keskittyminen oli hieman vaikeaa Duon suorituksen jälkeen. Bella kävi selvästi kuumana lähdössä. Ei malttanut jäädä istumaan vaan hyppi ja antoi pusuja... Lähdimme matkaan ja rata sujui hyvin. Bella oli todella innokas ja vauhtiakin riitti :) Aalta kepeille tuli hieman pitkä kaarre, Bella lähti hieman liikaa irtoamaan eteenpäin. Keinu suoritettiin nopeasti, viime viikon epävarmuus Mikkelin kisoissa keinulla oli nyt poissa. Hienoa rataa tehtiin kolmanneksi viimeiselle esteelle asti... Olin ihan älyttömän myöhässä ja hieman tuulettelemassa jo nollaa... Enkä suorastaan tehnyt mitään puomin alastulolla ja Bella hyppäsi sen juuri ja juuri yli.  Puomilta jatkoimme kahden hypyn kautta maaliin. 3-luokassa tuli todella paljon virheitä ja hyllyjä, vitosella sijoituimme sijalle 2. Pikkuisen harmittaa taas tuo typerä virhe. Pitäisi vaan malttaa viedä loppuun asti eikä alkaa jo tuulettelemaan kesken suorituksen. Nyt jäämme Bellan kanssa pienelle kisatauolla ennen SM-kisoja ja haemme varmuutta puomin alastuloon.

****

Lauantai aamuna suuntasimme Duon kanssa Rauman näyttelyyn. Kromfohrländereitä oli Raumalle ilmoitettu 5 kpl Gunnel Holmin arvosteltaviksi.

Duo esiintyi ihan mukavasti vanhasta tottumuksesta. Ehkä pientä laiskuutta oli ilmassa juoksun jäljiltä. Tulokseksi tuli erinomainen ja PN-1 ja VSP :) Paljon Onnea Anne-Marille ja Hepulle joka oli ROP samalla Hepusta tuli myös Fin Mva!.

****

Tuija Kokkosen ensimmäinen rata oli mielestäni aika haasteellinen, mutta ei mikään mahdoton. Alussa oli 4 hyppyä jotka eivät olleet aivan suorassa linjassa. Eniten hyllyjä aiheutti kohta jossa hypyn jälkeen mentiin kauas putkelle ja putken vieressä oli kepit. Aika moni koira teki juuri tuossa kohtaa hylkäyksen, koira meni kepeille putken sijaan. Bellan rata oli todella hyvin ja sujui kuin rasvattu puomille asti. Puomin alastulolla jälleen kiirehdin ja lähdin jo leikkaamaan viistosti vasemmalle ja Bella hyppäsi kontaktin. Kontaktivirhe oli siinä ja siinä kun olisin edes sen yhden askeleen ottanut... Aika oli todella nopea -11,31 :O Ihmettelin kuinka kovaa me menimme sillä Bellaa ohjattaessa tuntuu siltä, että olisimme todella hitaita. Tunteen voi aiheuttaa ihan se, että Bella etenee niin tasaisesti. Duo kun juoksee koheltaen ja ryntäillen. Harmittavalla vitosella olimme kuitenkin 6.

Toinen rata oli selvä juoksu rata. Varsinkin loppusuora joka koostui muurista ja 3 hypystä jotka olivat suorassa linjassa lukuun ottamatta maalihyppyä joka oli hieman viistosti. Rata meni todella hyvin paitsi Bellan keinu oli todella hidas. Bella jäi seisoskelemaan keinun puoleen väliin eikä tahtonut tulla ollenkaan alas... Päätin kuitenkin vetää koiran loppuun asti sillä Bella olisi muuten hypännyt keinun kontaktin. Aikaa paloi todella ruhtinaallisesti. Loppusuoran vauhtispurtti meni meillä todella hyvin. Pääsin todella hyvin juoksemaan ja olimme Bellan kanssa lähes yhtä aikaa maalissa. Jotain hyötyä on sentään vieläkin nuoruuden yleisurheilu harrastuksesta :)

Kromfohrländerien mestaruuteen otettiin huomioon molempien ratojen yhteistulos. Tuloksella viisi me sijoituimme Bella kanssa sijalle 5./19. Ei yhtään hassummin :)

****

****

Paljon onnea Lucakselle ja sisaruksille: Ellelle ja Khanille rapakon taakse!

© Outi Lindroos

****

Olin ilmoittanut molemmat tytöt Raumalle kahteen starttiin jossa tuomarina toimisi Risse Koponen. Viime viikolla Duo päätti aloittaa juoksunsa joten neiti joutui harmikseni jäämään kotiin.  Olisitte nähneet Duon ilmeen kun pakkasin autoon  kisatavarat ja neidille selvisi, että hän ei pääse mukaan: Duo kiljui keittiön ikkunassa ja ulvoi... Duon mielestä hän on ainut meidän perheessä joka saa harrastaa agilityä ja nyt hänet jätettiin kotiin...

Matkaan lähdimme ainoastaan Bellan ja Lucaksen kanssa joka oli matkassa Bellan henkisenä tukena, kuunteluoppilaan ja turistin roolissa. 3-luokkien ensimmäinen startti oli vasta klo 17.45 ja seuraava 19.55. Oli todella outoa pakata tavarat autoon hieman yli kolme iltapäivällä ja suunnata auton nokka kohti Raumaa. Perille saavuimme juuri ennen mini 3-luokan rataan tutustumista.

ensimmäinen rata:

Tuomari kertoi heti rataan tutustumisessa pitävänsä tänään tiukkaa linjaa sattuneista syistä... Ensimmäinen rata oli ihan mukava ei mikään juoksu rata vaan sopivaa vääntöä ja haltuunottoja. Bella vaikutti jo lähdössä hieman kärsimättömältä, ei tahtonut millään pysyä aloillaan vaan hyppeli ja pusutteli... Rata meni oikein hyvin ja aan alastulo onnistui todella hyvin. Keinun kontakti oli siinä ja siinä ottiko vai eikö ja tuomari nosti käden kontaktivirheen merkiksi. Menetin hetkeksi pasmani ja sain taas hieman kerätä itseäni kun huomasin virheen tulleen. Puomin alastulolla tuli toinen virhe. Tästä virheestä voin syyttää vain itseäni... Aloin alastulolla leikkaamaan jo viistosti vasemmalle seuraavalle hypylle ja Bella otti sen merkiksi, että saa hypätä. Ensimmäisellä radalla tuli ainoastaan kolme nollaa. Tuloksella: 10, sijoituimme sijalle 9.

toinen rata:

Toinen rata oli lähes sama kuin edellinen, mutta peilikuvana :) Missä viime radalla tultiin maaliin oli nyt lähtö sieltä. Tämä rata tuntui huomattavasti vaikeammalta muistettavalta ja enemmän ohjaukselta vaativampi kuin ensimmäinen rata. Suurimmat ongelmat olivat heti alussa: puomi jonka päässä vasemmalla oli u-putki ja suoraan edessä kaksi vierekkäistä hyppyä. Puomilta piti mennä suoraan kohti vasenta hyppyä ottaa välistä ja laittaa koira kauempaan putkeen päähän. Jos käsi olisi yhtään liian ylhäällä kun putkeen lähtö tapahtuisi olisi koira varmasti puomilla ja jos hätäilisi olisi koira siinä toisessa päässä... Päätin ottaa riskin ja kierrättää Bellan aidan toiselta puolelta (kehä reunan puolelta) saisin suljettua toisen putken pään omilla jaloilla ja lähettäminen toiseen päähän onnistuisi huomattavasti paremmin. Toinen mietinnän kohde oli aan jälkeen. Aalta piti kiertää hyppy takaa. Päätin leikata ennen aata ja ohjata Bellaa vasemmalta puolelta. Ongelma kohta oli aan alastulo sillä se tulisi vedättää käden avulla alas asti ja jos nostan vähänkin kättä hyppää Bella takuulla hypyn väärästä suunnasta (hyppää suoraan aan alastulolta eteen hypylle).

Me starttasimme ensimmäisten joukossa. Olin asettanut tavoitteekseni ottaa puomin ja keinun kontaktit kunnolla, vedätys loppuun asti muulla tuloksella ei ole niin väliä. Puomin alastulo onnistui nappiin ja samalla myös suoraan eteen hyppy ja kierrätys kehäreunan puolelta putken kauempaan päähän.  Myöskin keinun kontakti onnistui nappiin Bella meni loppuun asti ja valssasin päässä ja sain työnnettyä Bellan paremmin seuraavalle esteelle. Aalle tultiin kovaa suoran putken kautta, leikkasin ennen aata ja olin vasemmalla puolella aata. Vedätin Bellan kontaktin kunnolla alas asti vasenta reunaa pitkin ja annoin ajoissa kierrä käskyn hypylle. Bella kääntyi todella hyvin :) Sitten juoksimme muurin ja putken kautta maalihypylle. Tuloksena varmisteltu nolla rata :)

Menin omaan leiripaikkaan katselemaan muiden suorituksia: virheitä tuli paljon ja hylkäyksiä. En tiennyt yhtään mikä meidän aika oli, sillä en käynyt edes katsomassa kun ajattelin meidän olevan liian hitaita kontaktien varmistelujen vuoksi. Ajattelin, että 3 parhaan joukkoon voidaan päästä sillä olin näkeväni kaksi nollatulosta meidän lisäksi. Kun viimeinen koira pääsi maaliin menin katsomaan tulostaulua. Kolme koiraa oli tehnyt nollan ja Bellalla oli nopein aika. En voinut uskoa tätä todeksi vaan pyysin Anne-Marin tarkistamaan tulostaulun (kiitos Ansku!). Anne-Mari meni kysymään toimistosta ja asia varmistui: Bella oli voittanut 3-luokan!!! samalla se oli meidän 3. nollavoitto ja Bellasta tuli AGILITYVALIO!. Aivan uskomatonta olin kirjaimellisesti revetä liitoksistani...

Nyt on vuorokausi kulunut ja saan vieläkin nipistellä itseäni: voiko tämä olla totta, meidän Bella... Bellan kanssa ollaan koettu niin paljon vastoinkäymisiä, koira jonka ei pitänyt koskaan aloittaa edes kilpailemista arkuutensa vuoksi. Koira joka ei kestänyt yhtään vieraita ihmisiä kentällä vaan juoksi autolle. 3-vuotta tehtiin töitä ennen kuin päästiin ensimmäisiin kilpailuihin, monia unettomia öitä vietin miettien miten saisin Bellalle lisää itseluottamusta. Koira joka nautti agilitystä, mutta heti kun tuli toimihenkilöt kentälle ei neiti suostunut menemään esteitä. En ikinä olisi kuvitellut, että pääsisimme näin pitkälle!, en ikinä!.  Luulen, että ei kauhean moni muukaan uskonut meihin :)

Haluan kiittää kaikkia meitä kouluttaneille ja auttaneille!. Kiitos Tiinalle Bellasta, unohtamatta tietenkään Annea!. Iso  kiitos Tuijalle neuvoista, Anulle ja Emmille henkisestä tsemppauksesta ja kannustamisesta sekä Ullalle jonka kanssa olen monta kertaa hakannut päätäni seinään. Matille joka "pakotti" meidät kilpailuihin, Forssan Palveluskoirille ja Pussikoirille treenaus mahdollisuuksista!. Sekä kaikille niille muille jotka ovat olleet hengessä mukana!. KIITOS!!

****

****

Iltapäivällä olimme Emmin ja Jarkon (2v) ja Iinan (2kk) sekä koirien Ellin (brasilianterrieri) ja Stellan (weimarinseisoja) kanssa lenkkeilemässä. Kävelimme pitkin Loimijoen vartta ja ihailimme kaunista säätä. Kiitos paljon Emmi lenkki-ja juttuseurasta!.

****

Päästiin tyttöjen ja pienen miehen kanssa ensimmäistä kertaa ulos treenaamaan. Tuija oli suunnitellut todella kivat radat jossa ohjaajakin pääsi oikein kunnolla juoksemaan :) Duo oli taas ihan omassa elementissään... Likka laittoi todellakin tuulemaan ja pinkoi minkä jaloistaan pääsi... Jokaisen putken menemisen jälkeen U-putki oli Duo-terminaattorin jälkeen lähes suora :) Ohjaaja yritti pysyä perässä parhaansa mukaan :) Bella meni tapaansa mukaan rauhallisen hillitysti ja varmasti ilman turhia säntäilyjä...

Päivän kohokohta oli kuitenkin pieni miäs... Tuo pieni musta leijona osaa aina yllättää!. Lucas ei ole koko talvena ottanut kokonaista rataa vain muutamia lempiesteitä kuten aata, putkea ja hyppyjä. Poika oli kirjaimellisesti revetä nahoistaan kun pääsi kiitämään pitkin rataa. Pieni mies liisi esteeltä esteelle todella hienosti ja upeasti!.  Aivan mahtava tunne kun näki pienen miehen todellakin nauttivan agilitystä ja siitä, että saa tehdä jotakin yhdessä mamin kanssa. Innostuin jopa asiasta niin paljon, että suunnittelin ilmoittavani pojan agilitykilpailuihin hyppyradalle. Vielä pitäisi saada keinun ja puomin suoritus nopeammaksi. Sitä ennen voidaan hakea kilpailukokemusta hyppyradoilta :)

****

25.04.

Ensimmäisenä vuorossa oli Duo. Duo jäi ihan hyvin pöydälle istumaan ja lähdin ottamaan koiraa vastaan hypyn viereen. Kolmannella esteellä lähdin leikkaamaan liian voimakkaasti ja Duo tiputti muurin palikat. Tähän asiaan on otettava jatkossa enemmän huomiota. Duo todellakin alkaa kääntymään hyvin helposti jo esteen päällä ja saattaa tiputtaa palikat. Aan kontakti meni todella hyvin, pysäytys ja vapautus. Hylkäys tuli aan jälkeen hyppy ja vasemmalle 90°kulmassa toisella aidalle jonka oikealla puolella oli putki sinne ei pitänyt mennä vaan koiran piti hypätä este ja kiertää takaisin. Duo irtosi todella hyvin vasemmalle hypylle, mutta en sanonut käskyä. Vanha Duo olisi rynnännyt putkeen, mutta nyt Duo vaan katseli, että minne nyt mennään ja hyppäsi hypyn takaisin päin. Hylky me oltaisiin kuitenkin saatu sillä palkkasin puomin alastulo kontaktin. Puomin kontaktiin en ollut aivan tyytyväinen Duo ei tullut suoraan päähän asti vaan jäi muutaman askeleen päähän jolloin kävin korjaamassa asennon. En tiedä miksi se teki tuollaista?. Ehkä sen vuoksi, että ei olla harjoiteltu huhtikuussa ollenkaan kontakteja ollaan vaan käyty kisoissa ja Duo päätti testailla minua?. Noissa kontakteissa olen kyllä Duon kanssa tarkkana, yhtään en anna periksi!. Olin aika tyytyväinen Duon 5 esteen hyppysuoraan: Duo todellakin irtosi hyvin ja juoksi eteenpäin. Ei yhtään kääntymistä eikä turhaa pyörimistä :) Duolle on ollut todella vaikeata 1- ja 2-luokissa lähteä irtoamaan hyppysuoralla jos vartaloni on ollut hiemankaan vinossa on Duo kääntynyt ja ottanut mahdollisen sivu esteen. Nyt näköjään ollaan tuollaisetkin ongelmat sivuutettu :)

Bella meni tuttuun tyyliinsä todella puhtaasti :) On suuri nautinto ohjata Bellaa Duon jälkeen. Bellan kanssa ei tarvitse "hötkyillä" vaan etenemme tasaista vauhtia. Bella teki nollan, mutta palkkasin myös Bellan puomin alastulo kontaktin ihan varmuuden vuoksi joten tulokseksi myös Bellan kanssa hylky. Tosin tuloksia katsellessa oli tuomari antanut viisi virhepistettä?. Tuomari ei varmaankaan huomannut, että annoin namia... Vaan antoi viisi virhepistettä kosketuksesta?.

Tämä oli tytöille jälleen hyvää harjoitusta :)

****

****

Duo, Bella ja Lucas uusissa takeissa :)

****

14.04.

Tavallinen rata:

Tavallisen radan tuomarina toimi Leena Rantamäki-Lahtinen. Itse rata oli oikein mukavan oloinen, ei mikään kamalan vaikea sykerörata. Rata jossa koirakin saisi juosta eikä koko aikaa olisi kunnon vääntöä. Tietysti radalla piti olla myös pari ansa kohtaa :)

Duo starttasi ensimmäisenä rata sujui oikein mallikkaasti keinulle asti. Jostain syystä keinu oli hidas. Minä hämäännyin ja leikkasin vahingossa keinun jälkeen renkaalle, vaikka minun piti leikata vasta renkaan jälkeen. Leikkausvirheeni vuoksi Duo juoksi suoraan putkeen. Tuloksena ensimmäiseltä radalta siis hyl.

Bella starttasi luokan puolessa välissä. Yritin nollata pääni Duon epäonnistuneen radan jälkeen. Tällä kertaa se onnistui kohtalaisen hyvin. Bellan rata sujui mallikkaasti, tällä kertaa muistin jopa leikata renkaan jälkeen ;) Tuloksena tuli Bellalle nolla jolla sijoituttiin sijalle 10./57.

Hyppyrata:

Hyppyradan tuomarina toimi Kari Jalonen. Jalosen suunnittelema rata oli aika koukeroinen jossa koira pääsi  juoksemaan vasta loppuradalla.

Duo starttasi heti luokan ensimmäisenä koirana. Alkurata sujui hyvin, mutta suorasta putkesta Duo ampui niin kovaa että kepeille lähetys epäonnistui ja Duo juoksi keppien ohitse (keppien toisella puolella ansana oli putki ja toisella puolella pussi) tuomari nosti käden kiellon merkiksi. Suunnitelmat menivät kyllä aivan uusiksi radalla ollessani sillä ne valssit mitkä minun piti tehdä. Niitä en olisi kyllä ehtinyt tekemään jolloin sain turvautua hätäratkaisuihin. Duo toimi todella hyvin :) Kun eteen tuli 3 esteen hyppysuora laittoi neiti kunnon vaihteen päälle ja ohjaajalla oli lieviä vaikeuksia pysyä perässä ;) Ihmeen hyvin sain hyppysuoran jälkeen käännettyä Duon hypylle ja viimeiselle esteelle pituudelle. Tulokseksi tuli 5 harmittavan keppien ohituksen takia.

Bella starttasi luokan puolessa välissä alku sujui hyvin, kepeille vienti onnistui nappiin ja ne valssitkin ehdin Bellan kanssa tekemään :) Bellan kohtaloksi koitui hyppy jonka Bella suoritti väärin takaa kiertäen. Käskytys jäi myöhäiseksi ohjaajan keskittyessä omaan juoksemiseen ja Bella irtosi sivulle ja hyppäsi hypyn väärään suuntaan. Loppurata sujui mallikkaasti. Tulokseksi Bellalle siis hylly.

Yhteenvetona:

Päivän tuloksiini olen ihan tyytyväinen. Bellan kanssa saimme lisää varmuutta ja saimme kasvatettua karsintanolla saldoa. Duolle olisin mielelläni suonut yhden nollan, mutta ohjaaja itse kämmäsi mahdollisuudet. Nyt siirrymmekin pienelle kilpailutauolle odottamaan Duon juoksua. Nyt on hyvää aikaa ladata akkuja kesän koitoksia varten ;)

****

Kiitos Johanna kuvista ja mukavasta lenkkiseurasta!. Otetaan joskus uusiksi :)

Linikkalanpellon jengi:

****

Perjantaina kävin hakemassa pokaalin matkatoimistosta, iloiseksi yllätykseksi Bella oltiin palkittu Forssan Palveluskoirien vuosikokouksessa vuoden agilitykoiraksi :) Harmikseni en ollut vuosikokouksessa paikalla joten hain pokaalin seuramme sihteeriltä.

Lauantaina lähdimme Bella ja Duon kanssa Janakkalan rantalahden leirintäalueelle jossa pidettiin länderien kevätpäivät ja vuosikokous. Paikalla oli kiitettävästi ihmisiä ja ländereitä, aivan uusia naamojakin oli ilmestynyt paikalle. Päivä koostui leppoisasta yhdestä olosta, välillä kävimme lenkkeilemässä metsässä jossa koirat saivat olla vapaana. Ainut virallinen ohjelma oli vuosikokous jossa palkittiin vuoden 2005 voitokkaimmat länderit. Duo palkittiin vuoden 2005 näyttely länderi kilpailuissa vuoden parhaaksi nartuksi ja VSP:si :) Paras uros ja vuoden ROP oli Totti. Kotimatkalla kävimme Aliisan ja Totin luona suunnittelemassa kesäreissua jonka me teemme hieman kauemmas Suomen rajojen ulkopuolelle ;)

Sunnuntaina suuntasimme auton nokan kohti Lietoa ja Tsau-keskusta. Molemmat tytöt oli ilmoitettu Tuomo Pajarin tavalliselle radalle sekä Anders Virtasen hyppyradalle. Kilpailupaikalle saavuimme hyvissä ajoin. Sillä tytöt eivät olleet esteitä nähneet vielä kertaakaan huhtikuussa. Seuran esteet siirrettiin maaliskuun lopulla sisältä ulos ja kun ilmat ovat mitä ovat ei treenejä olla pidetty kentän märkyyden ja lumen vuoksi. Lämmittelyesteinä otimme pari hyppyä ja keinun. Duo kävi selvästi pienillä ylikierroksilla, huokailin mielessäni jo valmiiksi, että mitäkähän tästäkin tulee kun tuon pommin radalle päästän. Bella käyttäytyi normaalin tapaansa hillityn innokkaasti :)

Tavallinen rata:

Pajarin suunnittelema rata oli kunnon vääntörata. Lähes jokaisessa kohdassa oli jokin ansa este. Ennen rataan tutustumista suorastaan huokailin, että miten saisin koirani ohjattua ansojen ohitse, mielestäni yksi vaikeimmista kohdista oli heti alussa: kaksi hyppyä ja hieman vinosti puomi. Puomilta oli todella lyhyt matka muurille joka oli kohti suoraan puomista sinne ei tietenkään pitänyt mennä vaan hieman oikealle renkaalle. Se miten saisi kontaktin otettua ilman, että työntää koiran muurille olisi ongelma kohta varsinkin Bellalle jonka kanssa kontaktit vedätetään. Toinen mietinnän kohta oli kepeille vienti jossa ansana oli aa-este, koira tuli muurilta joka oli pystysuorassa ja siitä piti mennä kepeille jotka olivat samassa linjassa takana häämötti aa-este jonne koira varmasti irtoaisi jos juoksisi käsi pystyssä. Rataan tutustumisen aikana sain kuitenkin hiottua itselleni sotasuunnitelman.

Duon vuoro oli koiristani ensimmäisenä. Duo jäi hyvin istumaan paikalleen, mutta yritti nousta seisomaan kun otin muutaman askeleen. Tiukasti käskytin jojo-pyllyn olemaan paikoillaan ja kävelin radalle liioitellun rauhallisesti. Duo pysyi hyvin paikallaan ja otin koiran vastaan kahden hypyn takaa. Jatkoimme matkaa puomille joka sujui aivan nappiin: nopeasti päähän asti, pysäytys ja vapautus. Sain työnnettyä Duon todella hyvin renkaalle josta matkasimme viistosti kahdelle hypylle, takaa kierrätys ja vastaanotto. Hyppy ja nokka kohti Aa-estettä. Aan kontakti sujui samaan malliin nopeasti alas ja pysäytys tämän jälkeen jatkoimme matkaa taaksepäin putkelle ja sieltä hypylle muurille ja pituudelle, jonka jälkeen lähetin Duon mutkaputkeen ja juoksi vastaan ottamaan renkaan taakse josta heitin peruuttaen koiran muurille ja sieltä kepeille. Kepeillä tuli hetkeksi ajatus: jee!, meillä on nolla alla. Sain onnekseni koottua itseni viimeisille estelle. Valssi keppien jälkeen heitto hypylle josta keinulle, missä valssasin päässä ja heitto hypylle ja eteen käskytys maali hypylle. Tuloksena nolla! :)

Bella starttasi luokan viimeisten joukossa. Pään nollaus oli todella vaikeaa, aivan ylivoimaista Duon upean nollaradan jälkeen. Vielä kun ennen meidän vuoroa tuli kuulutus, että olemme Duon kanssa johdossa oli keskittyminen vielä vaikeampaa. Bella jäi hyvin esteen taakse josta otin koiran mukaani. Matkasimme puomille ja sitten... Varmistin kontaktin vedättämällä loppuun asti ja olin aivan tuppisuuna kun olisi pitänyt käskyttää renkaalle, Bella juoksi muurin ja renkaan välistä kohti kauempaa hyppyä sain vielä Bellan kääntymään jolloin se hyppäsi renkaan väärästä suunnasta. Argh!, mikä emämunaus... Loppurata sujui tavallisen tapaan todella hyvin.

Meidän jälkeen oli vielä kuutisen koiraa ja olimme vielä Duon kanssa johdossa. Viimeiseen asti saimme jännittää menisikö joku meidän edelle. En edes uskaltanut haaveilla mahdollisesta nollavoitoista kun viimeinen koira tuli maalin olin revetä liitoksestani. Minun ja Duon ensimmäinen nollavoitto 3-luokassa!. Vielä hienommaksi asian tekee se, että luokassa oli 33 koiraa josta ainoastaan 3 teki nollaradan. Duon voittoaika oli vielä kaikista nopein kierrosaika, joten saimme vielä ensimmäisen superimme :)) Makseille tuomari nosti ihanneajan 39 sekunnista 43 sekuntiin sekä hieman väljensi puomin jälkeistä ansakohtaa helpommaksi.

Hyppyrata:

Myös Virtasen suunnittelema rata oli vääntörata jossa koiran tulisi olla hyvin hallittavissa jotta mahdolliset putken väärät päät jne. saataisiin ohitettua. Omasta mielestäni haasteellisin kohta nopealle koiralle oli loppu päässä rataa. Suora putki josta käännyttiin lähes 90°asteen kulmassa hypylle ja sieltä piti työntää voimakkaasti seuraavalle hypylle joka sijaitsi vasemmalla viistosti. Sieltä takaisin päin hypylle jonne koira piti heittää (ansana u-putki). Lopuksi kaksi viimeistä hyppyä. Hitaamman koiran kanssa tämä olisi varmasti sujunut valsseilla ja persjätöillä, mutta nopeamman koiran kanssa sai kyllä jousta, että edelle pääsisi.

Bella starttasi tällä kertaa koiristani ensimmäisenä. Jätin Bellan hypyn taakse odottamaan. Bella jäi rauhallisesti istumaan paikalleen, mutta alkoi hieromaan silmäänsä tassullaan. Kutsuin koiran luokseni ja lähdimme suorittamaan rataa. 8. esteelle asti (kepit). Bella oli hieman hidas, en tiedä johtuiko mahdollisesta roskasta silmässä vai mikä oli. Keppien jälkeen Bella pääsi vasta käynnistämään moottorinsa ja suoritti loppuradan vauhdikkaasti. Tuloksena nolla :)

Duon radalle yritin jälleen keskittyä, tällä kertaa keskittyminen onnistui huomattavasti paremmin. Jätin Duon kahden hypyn taakse ja Duo piti pyllynsä nätisti maassa :) Menin ottamaan vastaan kahden hypyn taakse. Näiden hyppyjen jälkeen piti kääntyä vasemmalle 90°asteen kulmassa kolmannelle hypylle. Otin Duoa vastaan ja aloin hieman liian aikaisin kääntämään Duoa vasemmalle hypylle sillä Duo alkoi kääntymään riman päällä ja tiputti takajaloillaan riman. Hetkeksi lamaannuin ja putkeen vienti ei onnistunut aivan nappiin. Sain kuitenkin koottua itseni ja jatkoimme rataa vauhdikkaasti. Duo toimi aivan mahtavasti se irtosi ja katsoi jokaista käskyäni tarkkaan. Loppurata meni virheettä ja tulokseksi tuli harmittavan riman pudotuksen vuoksi 5.

Loppujen lopuksi Bella sijoittui toiseksi hyppyradalla, jossa oli 24 koiraa. Todella hyvin, sillä Bella ei ole mikään hyppyrata koira :) Duo sijoittui sijalle 11, mutta aika oli luokan toisiksi nopein.

Yhteenvetona:

Olen viikonloppuuni enemmän kuin tyytyväinen. Näitä saisi todellakin olla vuodessa enemmän, harvinaista herkkua :) Sunnuntain agilitykisat meni todella nappiin. Pitkästä aikaa tuntui siltä, että olisin suorastaan tanssinut radalla. Ohjaus onnistui aivan nappiin ja koirat suorastaan liisivät esteeltä esteelle. Erityisen onnellinen olen tietenkin Duon upeasta luokkavoitoista. Saimme lopultakin "AVA-kellon" tikittämään. Paljon ollaan Duon kanssa töitä tehty tämän eteen ja vielä on huomattavasti enemmän edessä. Tämä toi kuitenkin huomattavasti lisää motivaatiota sekä uskoa siihen, että kyllä mekin osaamme. Ainakin joskus ;)

P.S. Onneksi kukaan ei niitä nappulakenkiä ostanut, joita olin myymässä kuukausi sitten. Nyt ne jälleen toimivat, ainakin hetkellisesti ;)

Duo...

Bella...

****

Hieman harjoittelimme näyttelyä ruokakaupan parkkipaikalla. Varmasti olimme näky juostessamme ympyrää parkkipaikalla :) Duo oli hieman liian innokas näyttelyharjoituksiin, hyppi ja pomppi kuin mikäkin jojo :) Stellalle näyttelyharjoitus toi tuloksia heti seuraavana päivänä Mäntsälässä, PN-2 ja vara-serti!, ryhmä rämä onnittelee Emmiä ja Stellaa! :)

****

****

Tuomari oli suunnitellut kimurantin ja erikoisen radan. Molemmille tytöille tuli yksi kielto virhe. Duolle hypyltä kun lähdin liian nopeasti takaa leikkaamaan. Bellalle hypyltä joka oli hieman piilossa ja ohjaukseni oli hieman tehotonta. Puomin palkkauksen vuoksi sain molempien koirien kanssa hylkäyksen. Tyttöjen suorituksiin olin todella tyytyväinen, saimme jälleen todella hyvää harjoitusta! :)

****

Tänään olimme Att:n järjestämissä kilpailuissa Turussa. Tytöt oli ilmoitettu kahteen starttiin tavalliselle radalle sekä hyppyradalle. Tänään kaikki ei oikein mennyt putkeen...

Ensimmäinen  rata oli Salme Mujusen suunnittelema joka oli ihan mukava, mutta kentän takaosassa oli ihmeellinen sykerö hyppyjuttu. Ei yhtään sujuvan oloinen. Suunnittelin rataan tutustumisessa hieman väärin kun kuvittelin, että pystyisin valssaamaan esteen jälkeen ja heittämään toiselle ja ottamaan vastaan ja taas heittämään. Bellan kanssa valssi myöhästyi. Olin onnettomasti myöhässä seuraavalta esteeltä ja Bella irtosi kauas väärälle hypylle. Duon kanssa päätin muuttaa ohjauslinjaa. Jäin inhottavasti keinun väärälle puolelle ja jouduin viemään seuraavalle esteelle oikein kunnolla minkä vuoksi myöhästyin työnnössä ja tuli kielto hypyltä. Se kohta, missä Bellan kanssa tein hylkäyksen onnistui Duon kanssa aivan mahtavasti :) Duo etsi esteen todella hyvin ja kääntyi aivan upeasti. Seuraava kielto tuli kepeiltä. Ennen keppejä oli putki ja juoksin putken vasenta puolta josta mentiin suoraan kepeille, keppien jälkeen matkaa jatkettiin suoraan oikealle. Yritin lähettää Duo kepeille ja leikata takana, mutta se ei oikein onnistunut. Ohjaus töksähti ja seisoin Duon tiellä ja tästä meille tuli kielto... Tämän jälkeen mielenkiintoni hieman lopahti ja lopetin ohjaamisen. Duo vipelsi putkeen hypyn sijaan. Molemmilta tavallisilta radoilta tytöille hyllyt...

Hyppyradan tuomaroitsi Ritva Herrala. Herralan rata oli mukavan sykeröinen, ei mikään läpijuoksu rata. Bellan kanssa kaikki meni hyvin kunnes... Lähes suoran putken jälkeen oli kaksi hyppyä jonka jälkeen käännyttiin jyrkästi oikealle 90 asteen kulmassa putken vasempaan päähän. Otin Bellan hieman löysästi enkä saanut Bellan pitkää kaarrosta kääntymään tarpeeksi tiukasti vaan Bella sujahti väärään päähän putkea... Duo meni aivan upeasti olin koko ajan edellä ohjaukseni kanssa kunnes... Malttamattomuus kostautui: keppien jälkeen valssasin ja näytin huolimattomasti hypyn suunnalle Duo meni kahden hyppy esteen välistä ja hyppäsi takaisin päin. Argh!!!!, mikä virhe, oma malttamattomuus sekä kiire kostautui pahemman kerran. Loppu rata sujui todella upeasti Bellan hylky kohdan sain ohjattua hienosti ja koko muukin rata oli todella hyvä. Kyllä harmittaa...

Nyt ei auta muuta kuin ryhdistäytyä!. Koirat ovat upeita, mutta ohjaaja on aivan toivoton tapaus... Niin löytyykö niille kengille uutta omistajaa? ;)

****

****

Takaisin tulomatkalla Forssaan ilma oli aivan hirveä... Lunta pyrytti niin paljon ettei eteensä nähnyt. Matka taittui 60km/h vauhdilla kotiin pitkän letkan perässä... Hullua touhua tämä koiraharrastus ;)

****

Kakkoskoirat palkintojen kanssa :)

Lauantai aamupäivänä matkasimme koirien kanssa Liedon Tsau-keskukseen jossa järjestettiin agilitykilpailut. Molemmat tytöt oli ilmoitettu kahteen starttiin: tavalliselle radalle ja hyppyradalle. Molemmissa kisoissa tuomarina toimi Johanna Nyberg.

Perille saavuimme (kerrankin) hyvissä ajoin. Oli aikaa kävellä pieni lenkki sekä ottaa lämmittelyesteitä. Kuukauden kisatauon jälkeen  suorastaan hinguin halusta päästä radalle kilpailemaan ja tytöt taisivat tuntea samoin :)

Tavallinen rata:

Duon ensimmäinen rata antoi mallia siitä mitä tuleman pitää. Likka oli aika kiihkeällä tuulella, mutta ohjattavissa... Alku meni hyvin, puomin kontakti otettiin hyvin ja oikea putken pääkin löydettiin. Aan kontakti oli aivan täydellinen tämän jälkeen piti suorittaa hyppy joka oli hieman erikoisessa kulmassa. Sekin onnistui hyvin. Hypyltä jatkettiin matkaa muurille. Muurilla Duo todellakin sikaili... Kaikki palikat lentelivät!. En tiedä oliko syynä oma ohjaukseni sillä leikkasin samaan aikaan todella voimakkaasti, tosin harjoituksissa olemme ottaneet ainoastaan mini muuria ja Tsaun muuri oli aivan medien maksimitoissa. En kuitenkaan usko, että tämä olisi syynä sillä likka on kuin mikäkin jojo, pitäisi kyllä osata ponnistaa. Muurin jälkeen meni hieman pasmat sekaisin ja se kostautui keinulla. En vetänyt Duo loppuun asti ja Duo hyppäsi keinun laskiessa alas, viisi virhepistettä kontaktilta. Tämän jälkeen rata sujui jälleen mallikkaasti kunnes muurilla hypättiin taas niin että kolisee... Palikat lentelivät, ne muutama jotka siihen oli ensimmäisellä kerralla jääneet... Tuloksena 15 virhepistettä.

Bellan radalle yritin nollata ajatukseni (tämä on toisinaan tuottanut lieviä ongelmia). Rata sujui mallikkaasti. Bellamaiseen tapaan otimme naminaminami-käskyllä kontaktit (Bella on maailman helpoin huijattava). Aan jälkeen ohjaukseni pääsi karkaamaan ja Bella lähti toiseen suuntaan. Sain kuitenkin korjattua tämän ja jatkoimme matkaamme varmistellen nolla rataa. Tuloksena oli nolla jolla sijoituimme hienosti sijalle 2 :) Pitkästä aikaa palkintopallille!.

Tämän nollan ansoista Bellalla on nyt karsintanollat kasassa kesän karsintoja varten! Hyvä Bella, hyvä me!! :)))

Hyppyrata:

Duon hyppyrata oli aivan täysi kaaos, oikea nitro rata... Viiden ensimmäisen esteen jälkeen olin aivan ulkona kuin lumiukko, likka laittoi todellakin tuulemaan ja meni rataa kuin raketti!. Minä yritin kovin pysyä perässä huonolla menestyksellä. Kesken radan luulin jo, että olin hyllyttänyt koko koiran!. Duo vain pinkoi mitä kintuistaan pääsi ja minä yritin ohjata. Olimme varmasti maailman kamalin näky radalla!. Mieleeni tuli aivan ne muutamat 2-luokan radat: olimme kyllä samalla radalla samaan aikaan, mutta suoritimme kyllä ihan eri ratoja. Positiivista tällä radalla oli muurin suoritus joka mentiin erittäin ilmavasti :) Maaliin päästyäni en tiennyt yhtään tuloksesta, hylkäys vai vitosia kielloista. Tuloksena oli oikea taistelu nolla jolla sijoituimme sijalle 2!!!. Hienoa Duo-terroristi! :D

Bellan radalle ajatuksien nollaus oli todella vaikeaa. Duon kaaos radan jälkeen oli todella vaikea keskittyä Bellan rataa. Rata sujui varsin mallikkaasti ja Bellalta löytyi vauhtia. Renkaan jälkeen oli välistä veto hypylle joka meni hieman pitkäksi ja Bella suoritti sen väärään suuntaan. Tuloksena oli siis hylly. Kokonaisuudessaan rata oli aivan mahtava, pieni harmitus jäi kalvamaan takaraivoa sillä olisi ollut kiva tietää Bellan aika sen verran vauhdikkaasti radan suoritimme.

Kokonaisuudessaan olen päivään erittäin tyytyväinen. Bellan molemmat radat olivat todella hyvät. Alkuvuoden hapuilu ja sinkoilu oli poissa ja ohjattavuus oli todella hyvä. Tietysti karsintanollien saaminen kokoon jo tässä vaiheessa vuotta saa hymyn nousemaan kasvoille. Duon ensimmäinen rata oli ohjauksen ja ohjautuvuuden kannalta todella onnistunut. Toisella radalla oli todellakin vauhtia ja vaarallisia tilanteita, oikea taistelu nolla ;) Duo oli kuitenkin ohjattavissa, mutta ohjaaja oli aivan liian hidas...

Bellan kanssa välistä vetoja on harjoiteltava enemmän, en halua enää yhtäkään hylkäystä ottaa tuon virheen takia. Duon kanssa harjoitusohjelmaan kuuluu muuri ja keinu. Keinua olemme koko talven ottaneet vain muutamia kertoja ja sen kyllä huomasi: varmuus oli poissa. Toivoisin, että jos vielä joskus onnistuisin molempien koirien kanssa samalla radalla. Viime aikoina toinen on onnistunut toisella radalla ja toinen toisella... Toisaalta käyhän se niinkin, mutta... Ei muuta kuin treenaamaan!.

****

****

Iltapäivällä kauhu kolmikko suuntasi nokkansa kohti agilityesteitä. Treeniseuraksemme saapui Ulla ja norwichinterrieri pojat Saku ja Eikka. Yhdessä hinkkailimme kuvioita kuntoon. Tyttöjen pieni agility tauko tuli jälleen huomattua...

Bellan ensimmäinen rata oli aivan hapuilua, likka otti ihan omia esteitä eikä paljoa ohjaajasta välittänyt... Duon eka rata oli päivän paras, vaikka pientä kuumenemista oli havaittavissa, paketti pysyi kuitenkin koko radan suurin piirtein kasassa. Toinen rata sujui Bellalta huomattavasti paremmin kuin ensimmäinen, tällä radalla Bellalla oli jopa korvat päässä :) Duon toinen rata oli jotain aivan hirveätä... Pikku Neito todellakin kuumui; haukkui, räyhäsi, sinkoili... Jollakin ihmeen kaupalla saimme radan suoritettua loppuun, muutamien toistojen kanssa. Duo reagoi hyvin herkästi pieniinkin taukoihin. On kyseessä sitten puolentoista viikon tai kuukauden tauko on meno yhtä kahelia tauon jälkeen... Molempien tyttöjen kanssa pitäisi keppien kulmia harjoitella huomattavasti enemmän, liian paljon varmistelua. Lucas suhtautui pieneen taukoonsa tapansa mukaan hyvin rauhallisesti. mitään suurempaa kuumenemis ilmiötä ei ollut havaittavissa. Poika suoritti esteet tuttuun tyyliinsä: erittäin rauhallisesti :D Kiitos Ulla hyvästä treeniseurasta! :)

****

****

Turku KV 22.01.2006

Duon kanssa lähdimme pakkasta karkuun Turun Kansainväliseen koiranäyttelyyn jonne Duo oli ilmoitettu valioluokkaan. Ländereitä oli tällä kertaa harvinaisen vähän ainoastaan 6 kpl (3 u + 3 n). Alunperin meillä piti olla ranskalainen tuomari joka sitten vaihtui Marja Talvitiehen lisäksi ländereillä oli harjoitusarvostelijana Unto Timonen. Tämä kertoi heti sen, että koirat tultaisiin tutkimaan ja arvostelemaan todella tarkkaan.

Perille Turun messukeskukseen löysimme muutaman mutkan kautta. Ajoin tyytyväisenä Jyrkkälän liittymän ohi ja matkasin kohti Naantalia... Onneksi tajusin suh' koht aikaisin, että risteys taisi mennä jo... Ei muuta kuin U-käännös ja takasin päin. Tietysti ajoin myös takaisin tullessa kyseisen liittymän ohi... ;) Kun lopulta pääsimme sisälle ja kehän luokse huomasin aikataulun olevan todella paljon myöhässä. Kehässä piti olla jo japaninpystykorvat, mutta siellä oli vasta hovawart nartut kehässä... Kehän viereltä onneksi löytyi istumapaikka jonne me pääsimme Duon kanssa katselemaan kehän kulkua. Duo otti näyttelyn tuttuun tapaansa erittäin rennosti makoilemalla mitä ihmeellisimmissä asennoissa sylissäni... Kehää seuratessa tuli heti selväksi, että tuomari oli tiukka: hovawart narttuja pyöri kehässä lähes 15 kpl ja tuomari antoi ainoastaan 3 eriä.

Länderien päästessä kehään oli aikataulu kaksi tuntia myöhässä... Tuomari antoi vain kaksi erinomaista Åsan Zimbolle ja meidän Duolle :) Tuomari kertoi harjoitusarvostelijalle Duon olevan juuri oikean rakenteinen ja oikeanlaisella rintakehällä ja ilmeikäällä päällä. Tuomari totesi myös harjoittelijalle, että tämä koira on todella lihaksikas!. Oikein nauratti kun Duo seisoi tuomarin pöydän edessä arvosteltavana, vuorotellen Duo katsoi molempia tuomareita. Talvitie tämän huomasikin ja sanoi Duon miettivän kumpaa noista oikein pitäisi katsella. Minä totesin, että Duo yrittää vain saada molemmilta lisäpisteitä :D Lopulta Duo oli VSP cacibin kera ja Zimbo oli ROP (paljon onnea!)

Kiitos Emmi salakuvista! :)

****

Anne Saviojan rata oli varsin haastava ja erikoinen, mutta suoritettavissa. Bella meni ensimmäisenä ja teki hylkäyksen sellaisessa kohdassa mitä en olisi ihan heti uskonut. Välistä vedon jälkeen mentiin toiselle hypylle ja siitä piti mennä putkeen joka sijaitsi minun puolellani. Bella lukitsi todella oudosti hypyn joka oli kaukana viistosti. Bella suuntasi kirsunsa hypylle, eikä paljoa minun huuteluistani välittänyt :) Duo teki hylkäyksen melkein samassa kohdassa... Kepeiltä piti mennä hypylle joka oli suoriin keppeihin verrattuna poikittain. Duo hyppäsi niin kovalla vauhdilla hypyn ja kääntyi aivan hypyn vierestä. Minä olin omien ohjauksieni kanssa myöhässä ja oma sijoittumiseni oli liian kaukana. En saanut millään vedettyä Duo välistä. Vauhti vei suoraan Duon väärältä puolelta hyppyä. Molemmat tytöt suorittivat loppu radan todella hyvin.

Hieman jäi harmittamaan omat tyhmät virheet. Nollia ei kolmosluokan hyppyradoilla paljoa jaettu. Tästä on taas hyvä jatkaa ja nousta ylöspäin :)

****

07.01.

Tavallinen rata:

Bellan ensimmäinen rata ei ollut mikään loistava suoritus missään kohdassa. Jo alussa oli havaittavissa pientä yli-innokkuutta. Mielestäni tällä kertaa ohjauksessa ei ollut suurempia virheitä kun hypyltä oli tarkoitus mennä lähes suoraan hypylle. Olin aivan hypyn luona käskyttämässä ja näyttämässä hyppyä, mutta Bella otti putken ja vipelsi sinne tyynen rauhallisesti. Pieni pelko Bellan korvattomuudesta oli sillä keskiviikon harjoituksissa neito vipelsi esteitä ihan oman maun mukaan... Tuloksena ensimmäiseltä radalta oli hylkäys.

Duo starttasi Bellan jälkeen ja itsensä kasaan laittaminen sekä ajatusten nollaaminen Bellan huonon radan jälkeen oli todella vaikeata. Mielessä pyöri koko ajan Bellan suoritus. Hammasta purren ja peikoille kieltä näyttäen sain itseni jotenkin kasaan. Duo vaikutti hyvin rauhalliselta. Jätin renkaan taakse ja menin vastaanottamaan keinulle. Keinu oli hidas, sitä pitäisi harjoitella reilusti enemmän. Duo kuunteli hyvin koko radan ja korjasi pariin otteeseen hieman huonon ohjaukseni. Kontaktit sujui mallikkaasti aan ja puomin alastulot olivat nopeat, pieni pysähdys ja käskyllä liikenteeseen. Tuloksena meidän toinen karsintanolla :)

Hyppyrata:

Duo starttasi hyppyradalle ennen Bellaa. Rata sujui mallikkaasti putken "väärän pään" vientiä jäin jostain kumman syystä ihailemaan, vaikka minun olisi pitänyt jo juosta hypyn taakse ottamaan vastaa Duo. Minä seisoin tumput suorina ja katson kun Duo kaahaa putkesta iik, mikä numero... Aha seiska on tuossa sinne siis... Äkki pelastus hypylle ja vielä putkeen, mutta muurilla olin aivan liian myöhässä enkä voinut tehdä mitään. Duo pyörähti ennen muuria ja odotti käskyäni, kielto muurilta... Loppurata sujui aivan suunnitelmien mukaan :) Tuloksena Duolle viisi virhepistettä.

Duon suorituksen jälkeen oli jälleen vaikea mennä Bellan kanssa. Mieltä painoi totaalinen jäätyminen putken jälkeen ja lievä unohdus minne piti mennä. Sain kuitenkin jotenkin tsemppattua itseni radalle. Bella teki varmaa suoritusta ja nyt putkeen viennin jälkeen lähdin vastaanottamaan Bellaa aivan kuten olin rataan tutustumisessa jo suunnitellut. Bellan suoritus oli varmisteltu nollarata, ei mikään nappi suoritus vaan ihan ok rata. Yhdessä kohtaa olisi saanut varmasti aikaa pois jos olisi hieman halunnut riskeerata. Tuloksena kuudes karsintanolla ;) eli Bellalta puuttuu enää yksi karsintanolla kesäkuun sm-kilpailuista ;)

Kotiin palasimme klo 22.30 jälkeen varpaat jäässä ja rakoilla sekä koirat aivan väsyneinä... Loistava kilpailukauden aloitus tälle vuodelle. Eritoten mieltä lämmittää Duon kanssa löytynyt yhteistyö. Viimeiset neljä starttia ja tuloksena on kaksi nollaa ja kaksi vitostulosta. Ei yhtään hassummin!. Bellan viimeinen hyppyrata jäi myöskin lämmittämään mieltä. Tästä on hyvä jatkaa ;)

****

Loma vietettiin rennossa fiiliksessä ihan kotosalla. Aika paljon tuli tyttöjen kanssa treenattua agilityä ja lenkkeiltyä. Nyt tammikuussa kun on tiedossa jälleen pieni paussi agilitystä, opiskelu kiireiden vuoksi. Oli aivan mahtavaa vain kävellä koirien kanssa yksin metsässä ketään ei näkynyt missään. Oikein rentouttavaa :) Lukuun ottamatta niitä hetkiä kun Duo kiusasi vuorotellen Lucasta ja Bellaa kun he komensivat syöksyi pikku termiitti minua kiusaamaan. Se siitä rentouttavista metsälenkistä :D

Vuosikin vaihtui rauhallisesti. Koirat eivät välittäneet yhtään  raketeista ja pommeista. Duo ja Lucas olivat jopa liiankin uteliaita... Tavoitteitakin uudelle vuodelle laitettiin runsaasti, mutta kaikkia en uskalla mainita ;)

Näytelmien saralla: Duosta olisi vuonna 2006 tarkoitus saada kansainvälinen muotovalio eli ulkomailla (Ruotsi tai Norja) olisi tarkoitus käydä hakemassa se viimeinen cacib. Lucakselle pitäisi myös hankkia muutama ulkomaan cacib.

Agility puolella olisi tarkoitus saada Bellasta kuluvana vuonna agilityvalio eli se viimeinen nollavoitto olisi enemmän kuin tervetullut :) Duon kanssa tarkoituksena on saada varmuutta suorituksiin ja itselle enemmän luottamusta omiin ohjauksiin. Tietysti kesäkuun sm-kilpailut ja heinäkuun mm-karsinnatkin olisi kiva kokea uudelleen, mutta katsotaan miten ehditään kilpailemaan/harjoittelemaan. Koulu asettaa näille tavoitteille suuret haasteet, aikaa ei paljoa ole harjoittelemiseen. Lucaksen kanssa tavoitteena on aloittaa puomin harjoitteleminen aivan alusta ja muutamaan kisaankin olisi kiva osallistua pienen miehen kanssa :)